Siirry sisältöön

Koronakriisin hoidossa rahoitusta on ohjattava riittäviin resursseihin – ennaltaehkäisy on vaikuttavinta lasten suojelua

Lakimerkki vaaka

Lastensuojelun Keskusliitto on eduskunnan kunta- ja terveysjaoston pyynnöstä 20.10.2020 lausunut koronaepidemian vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kriisin jälkihoitoon. Lausunto koskee hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021. Talousarvioon liittyen on lausuttu myös 10.11.2020 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Lastensuojelun Keskusliitto toteaa lausunnossaan, että useat selvitykset ovat tuoneet esiin sen, että koronaepidemialla on merkittäviä, kielteisiä vaikutuksia erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Siksi talousarviossa tulisi erityisesti huomioida koronakriisin vaikutukset

  • kunnallisen lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun sekä järjestö- ja kuntakentän lapsi- ja perhepalveluiden resursoinnissa,
  • lastensuojelun valvonnan resurssoinnissa,
  • lastensuojelun kansallisessa TKI-toiminnan (tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan) resurssoinnissa sekä
  • lapsiperheköyhyyden ehkäisemisessä ja vähentämisessä.

Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat kärsivät kriisistä

Monen perheen kohdalla koronavirus tarkoitti epävarmuutta ja huolta taloudellisesta tilanteesta, sekä arjen turvaverkkojen haurastumista koulujen siirtyessä etäopetukseen ja useiden ennaltaehkäisevien peruspalveluiden supistaessa toimintaansa. Puutteet peruspalveluissa ennakoivat lastensuojelun näkökulmasta palveluvelkaa ja palvelutarpeen kasvamista. Peruspalvelut sekä kunnan palveluita täydentävät järjestöjen palvelut on kriisin aikana ja jälkeen pidettävä taloudellisesti toimintakykyisenä, sillä hyvin toimivat ennaltaehkäisevät palvelut ovat vaikuttavinta lasten suojelua.

Koronakriisin pitkittyminen vaikuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluita tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden elämään pitkäaikaisesti ja ylisukupolvisesti. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemiseksi on erityisesti kriisitilanteessa varmistettava tuen oikea-aikaisuus ja turvattava lapsi- ja perhepalveluiden taloudelliset toimintaedellytykset. Koronakriisin tuottamien pitkäaikaisten sosiaalisten vaikutusten ennaltaehkäisy tulee huomioida laajasti eri sektoreiden lapsi- ja perhepalveluissa sekä kunnallisessa lastensuojelussa siten, että palveluiden toimintaedellytykset turvataan taloudellisin resurssein.

Korona lisää huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista

Lastensuojelussa sekä lastensuojelun asiakkaiden hyvinvoinnissa koronakriisi näkyy monella tavalla. Koronakriisi on kärjistänyt muun muassa perheiden vuorovaikutushaasteita, lähisuhdeväkivaltaa, vanhempien jaksamattomuutta sekä lasten ja aikuisten mielenterveyden haasteita. Koronakriisi siis tuottaa lapsen näkökulmasta merkittävien lastensuojelullisten huolten lisääntymistä. Sijaishuollossa olevien lasten kohdalla tulee erityisesti pitää huolta siitä, että sijaishuolto on turvallista, kykenee vastaamaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin kaikissa tilanteissa ja sijaishuollon valvonta toimii.

Lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon asiakasmäärät sekä lastensuojeluilmoitusten määrät ovat olleet jo ennen koronakriisiä kasvussa. Tarve turvata lapsen oikeus YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämään välttämättömään suojeluun korostuu kriisin myötä. Tämä edellyttää kunnan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun (avohuolto, sijaishuolto, jälkihuolto) sekä lastensuojelun lupa- ja valvontaviranomaisten riittävää resursointia.

Lasten kohtaama kaltoinkohtelu ilmiönä on vaarassa jäädä piiloon koronakriisin aikana. Lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen ja seksuaaliväkivallan selvittämiseksi tulisi luoda kansallisesti kattava eurooppalaisen Barnahuslaatustandardin ja LASTA/seula -mallin mukainen monialainen yhteistyö.

Ajantasainen tilastotieto turvaisi koronakriisin vaikutusten ymmärtämistä

Koronakriisi on myös osoittanut tarpeen ajantasaiselle ja kattavalle lastensuojelun tilastotiedolle. Koronavirus-tilanteen ennakoimattomuus sekä nopeat muutokset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin edellyttää ajantasaista tietoa ja palvelujärjestelmän reagointikykyä. Koronakriisin vaikutusten ymmärtäminen edellyttää kansallisen tiedon keruun ja tutkimuksen vahvistamista.

Viimeistään koronakriisi osoittaa palvelujärjestelmään liittyvät puutteet ja tekee näkyväksi tarpeen kehittää ylisektorista yhteistyötä, jotta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haasteisiin kyetään vastaamaan joustavasti, asiakaskeskeisesti ja vaikuttavalla tavalla. Valtion talousarviossa onkin huomioitava lastensuojelun kansallisen tilastotiedon vahvistamisen tarpeet, tutkimus- ja kehittämistyö, OT-keskuskehittämistyön, lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toimeenpanon sekä lastensuojelun kehittämisohjelman rahoitus.