Siirry sisältöön

Lapsen etu ei toteudu pykäläkohtaisilla uudistuksilla

Lastensuojelulakiin ehdotetaan muutosta, jolla pyritään varmistamaan lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten mahdollisuuksia tavata sosiaalityöntekijäänsä riittävän usein. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tapaamiskertojen tiheyden määrittäminen ei takaa niiden laatua ja lapsen edun toteutumista. Lastensuojelun kokonaisvaltainen uudistaminen vaatii myös muunlaista kohentamista kuin yksittäisten pykäläuudistusten avulla tehtyjä korjausliikkeitä

Lastensuojelulain muutosehdotuksessa esitetään, että lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten ja heidän sosiaalityöntekijöidensä tapaamiskertojen tiheyttä pitäisi jatkossa arvioida jo lapsen asiakassuunnitelmassa. Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa ehdotusta, mutta pitää sitä riittämättömänä.

– Ehdotettu muutos ei käytännössä turvaa sitä, että työntekijällä on mahdollisuuksia tavata lasta nykyistä enemmän. Tapaamisten toteutumisen varmistamiseksi tulisi samassa yhteydessä ratkaista myös työn organisointiin ja resursointiin liittyvät kysymykset, painottaa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.

Jokaisella lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella tai nuorella tulisi ehdotuksen mukaan olla mahdollisuus saada aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään kaksi tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään. Lastensuojelulain 30 §:ssä säädetään, että lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.

– Pelkkä tapaamisten määrän mekaaninen kirjaaminen ei vielä tuota laatua tai sisältöä lapsen tapaamisiin. Ennemminkin pitäisi pohtia sitä, miten yksilöllisten asiakassuunnitelmien kautta voitaisiin entistä selkeämmin ja paremmin määritellä lapsen tapaamiselle ja työskentelylle asetetut tavoitteet, Heinonen painottaa.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lapsen mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijäänsä tulee arvioida ja toteuttaa aina lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtien ja lapsen edun mukaisesti.

– Lapsella on oltava mahdollisuus oppia tuntemaan oma sosiaalityöntekijänsä ja luoda häneen hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jossa on tilaa ja aikaa riittävästi lapsen kysymyksille ja pohdinnoille.

Ongelmia tuottavat myös puutteelliset asiakassuunnitelmat. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston lastensuojeluun liittyvässä tuloksellisuustarkastuskertomuksessa todetaan, että avohuollossa asiakassuunnitelmien tärkeys tiedostetaan mutta niitä ei tehdä kaikille avohuollon asiakkaille. Lastensuojelulain velvoitteista huolimatta kuusi kuntaa kymmenestä ei vuoden 2012 tarkastuskertomuksen mukaan tehnyt avohuollon asiakkaalle asiakassuunnitelmaa. Myös asiakassuunnitelmien sisällössä ja laadussa on puutteita.

Pykäläkohtaiset uudistukset eivät riitä

Ehdotuksen mukaan lastensuojelun työntekijöiden toimenkuva ei olennaisesti poikkeaisi aiemmasta, ja uudistus tulisi toteuttaa pääosin nykyisten taloudellisten voimavarojen puitteissa.

– Käytännössä lasten ja sosiaalityöntekijöiden tapaamisten lisäämistä ei voida toteuttaa ilman selkeitä kustannusvaikutuksia, painottaa Heinonen.

Suomalaisen lastensuojelun tilaa arvioinut työryhmä nosti viime keväänä loppuraportissaan esille useita kehittämistarpeita lastensuojelun toiminnan parantamiseksi. Vastaavasti lastensuojelun laatusuosituksia työstänyt työryhmä esitti kesäkuussa keinoja laadukkaan lastensuojelun varmistamiseksi. Molempien työryhmien tuotokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tämän hetkisessä tilanteessa olisi strategisesti järkevää, että lastensuojelun kokonaisuuden kannalta merkittäviä uudistuksia ei toteutettaisi muuttamalla vain yhtä säännöstä kerrallaan.

– Lastensuojelun kansallinen uudistaminen vaatii ehdottomasti kokonaisvaltaista lastensuojelun lainsäädännön ja sen palveluiden arviointia ja uudistamista eikä yksittäisten pykäläuudistusten avulla tehtyjä korjausliikkeitä, Heinonen korostaa.

Lue koko Lastensuojelun Keskusliiton lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 29 §:n muuttamisesta.

Lisätietoja:

Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen
puh. 040 838 4027
hanna.heinonen@lskl.fi

Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen@lskl.fi

Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka ajaa lapsen etua, vaikuttaa yhdessä jäseniensä kanssa lapsia koskevaan päätöksentekoon ja yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen. Liiton jäseninä on 93 järjestöä ja 36 kuntaa tai kuntayhtymää. Lisätietoja www.lskl.fi

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja


040 838 4027

Vastaan keskusliiton johtamisesta ja toimin Lapsen Maailma -lehden päätoimittajana.

Hanna-Mari Järvinen

Viestinnän asiantuntija


044 329 0029

Työskentelen puolipäiväisenä viestinnän asiantuntijana ja vastaan työssäni lapsen oikeuksien viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinoinnista.