Siirry sisältöön

Lastensuojelun Keskusliitto haluaa lapsijalanjäljen näkyväksi

Lastensuojelun toimimattomuus ja jatkuvasti kasvavat lastensuojelumenot yhdessä Suomen taloudellisen tilanteen kanssa ovat huono yhdistelmä. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa nostaa ensi vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa lapsijalanjäljen näkyville ja osoittaa, että investoimalla lapsiin ja nuoriin sekä arvioimalla poliittisten päätösten vaikutukset pystytään apua antamaan ajoissa, tuottamaan laadukkaita palveluita ja saamaan kustannukset kuriin.

Lastensuojelun Keskusliitto on pitkään ollut huolissaan lastensuojelun toimimattomuudesta ja politiikan kyvyttömyydestä nähdä ehkäisevän työn merkitystä lastensuojelussa. Keskusliitto on asettanut vaalitavoitteekseen tuoda lapsi- ja perhepolitiikan vaikutukset ja kustannukset näkyville lapsijalanjäljen avulla. Tämä osoittaa, kuinka säästöjä on mahdollista tehdä auttamalla lapsia ja perheitä ajoissa ja investoimalla heihin. Lapsijalanjälki saadaan näkyville käyttämällä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Keskusliitto haluaa myös eroon tilasta, jossa suomalainen lastensuojelu on ollut jo vuosia. Lastensuojeluun tarvitaan ennustettavuutta, joka saavutetaan panostamalla laadukkaisiin lastensuojelupalveluihin ja perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vaaliohjelma julkaistiin yhdistyksen syyskokouksessa 19.11. Helsingissä.

– Meidän täytyy ymmärtää, että kaikki päätökset vaikuttavat lapsiin. Mitä pienempi lapsijalanjälki tällä hetkellä on, sitä suuremmat ovat kustannukset tulevaisuudessa. Iso lapsijalanjälki nyt eli riittävä investointi lapsiin, pienentää kustannuksia tulevaisuudessa, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro havainnollistaa.

Tällä hetkellä resursseja tuhlataan Lastensuojelun Keskusliiton mielestä turhaan.

– Lasten ja perheiden palvelut ovat hajallaan usealla eri hallinnonalalla. Perheet eivät saa tarvitsemaansa tukea oikeaan aikaan, koska aika ja raha tuhlaantuvat jonottamiseen ja niin sanotusti luukulta toiselle juoksemiseen, Sauro kertoo.

Perhekeskuksissa, joissa kunnat yhdessä seurakuntien ja järjestöjen kanssa tuottavat palvelut saman katon alla, näin ei tapahdu. Perhekeskuksissa perheillä on mahdollista saada juuri heidän tarvitsemaansa apua jonottamatta ja helposti.

– Perhekeskuksiin investoimalla ja vakiinnuttamalla niille valtakunnallinen asema osana peruspalveluja, perheitä pystytään auttamaan ajoissa ja vähentämään kalliita ja rankkoja sijoituksia kodin ulkopuolelle, Sauro muistuttaa.

Lastensuojelun Keskusliiton mielestä peruspalveluiden toimivuutta edistetään myös irtautumalla hallinnonalakohtaisesta budjetoinnista ja luomalla kaikille lasten ja perheiden palveluille yhteinen budjetti.

– Valtioneuvoston asettama työryhmä, joka pohtii miten julkisen talouden suunnitelmassa ja valtion talousarvioesityksessä voitaisiin koota lapsiperheitä koskevat asiat nykyistä paremmin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi, on askel oikeaan suuntaan. Me esitämme, että hallinnonalat ylittävää budjetointimallia lapsiperheiden palveluiden osalta ryhdytään selvittämään myös uusien sote-alueiden toiminnassa.

Laadulla ennustettavuutta

Huolimatta toimivista peruspalveluista osa lapsista ja perheistä tarvitsee myös lastensuojelun asiakkuutta ja vahvempia tukitoimia. Heillä on Lastensuojelun Keskusliiton mielestä oikeus laadukkaisiin palveluihin sekä jatkuvuuteen ihmissuhteissa. Nyt vain murto-osa kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista palaa biologisen perheensä pariin. Samalla sekä sijaishuoltopaikat että sosiaalityöntekijät vaihtuvat liian usein.

– Lastensuojelulain mukaan perheiden jälleenyhdistäminen pitää olla aina tavoite kaikissa lastensuojelutoimenpiteissä. Kuitenkin meidän tekemät selvitykset ovat osoittaneet, että perheiden kanssa tehtävälle työlle ei ole olemassa selkeää mallia eikä työstä ole vastuussa kukaan, Sauro toteaa.

Lastensuojelun Keskusliiton mielestä lapsen oikeus ihmissuhteiden jatkuvuuteen ja laadukkaisiin palveluihin pystytään toteuttamaan luomalla sijaishuoltoon valtakunnalliset laatusuositukset ja valtakunnallisesti yhtenäinen malli perheiden kanssa tehtävälle työlle. Malli sisältää myös perheiden jälleenyhdistämiseen liittyvän tehokkaan työskentelyn.

– Me tarvitsemme myös sijaishuoltoon valtakunnalliset laatusuositukset. Niiden kautta voimme parantaa lasten ja perheiden oikeusturvaa, vähentää alueellisia eroja ja kodin ulkopuolisia sijoituksia sekä sijaishuoltopaikkojen vaihtoja.

Niissä tilanteissa, joissa perheiden jälleenyhdistäminen ei työskentelystä huolimatta ole mahdollista, lapsen oikeus pysyviin ihmissuhteisiin pitää Lastensuojelun Keskusliiton mielestä turvata pitkäaikaisella sijaishuollolla tai adoptiolla.

Päätösten vaikutukset esiin

Vaikka iso osa kuntien käyttömenoista kuluu lapsiin, ei menojen vaikuttavuudesta tai päätösten seurauksista ole juuri olemassa tietoa. Isoja, kalliita päätöksiä ja investointeja tehdään ilman, että tiedetään niiden tarkkoja seurauksia.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa meillä ei ole varaa hukkainvestointeihin tai virheellisiin päätöksiin. Päätösten lapsivaikutuksia arvioimalla sekä ottamalla lapset ja nuoret mukaan päätöksentekoon pystymme tekemään kestäviä ja taloudellisia päätöksiä, jotka ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta järkeviä.

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa parhaillaan olevat lapsivaikutusten arvioinnin linjaukset on otettava käyttöön ja arviointi on sisällytettävä osaksi kaikkia päätöksentekoprosesseja. Samoin lasten ja nuorten osallistumiselle päätöksenteossa on luotava eettisesti kestävät toimintamallit.

Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton vaaliohjelmaan: www.lskl.fi/vaalit2015

Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka toimii aktiivisena vaikuttajana ja voimien yhdistäjänä lapsen oikeuksien asioissa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Keskusliitto tavoittelee yhteiskunnassa tilannetta, jossa lasten tarpeet on aidosti asetettu etusijalle päätöksenteossa ja että lapselle kuuluvat oikeudet toteutuvat täysimääräisinä. Keskusliitolla on 93 jäsenjärjestöä ja 37 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä. Linnanmäen huvipuistoa Helsingissä ylläpitävä Lasten Päivän Säätiö on toiminnan merkittävin rahoittaja. www.lskl.fi

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja


040 838 4027

Vastaan keskusliiton johtamisesta ja toimin Lapsen Maailma -lehden päätoimittajana.