Apu jää saamatta monelta – kehysriihi oli valtava pettymys sote-järjestöille

Sote-alalla toimivat järjestöt saivat viime viikon hallituksen kehysriihestä järkyttäviä uutisia. STEAn kautta jaettaviin avustuksiin tehdään 50 miljoonan euron lisäleikkaus. Kokonaisuudessaan tällä hallituskaudella sote-järjestöjen avustukset laskevat reilusta 380 miljoonasta eurosta 190 miljoonaan euroon. Järjestöt ovat olemassa ihmisiä varten, joten lopulta leikkaukset osuvat heille tarjottavaan apuun, tukeen ja edunvalvontaan.

Kehysriihessä tehty lisäleikkaus on massiivinen, eikä sen toimeenpanemiseksi riitä se, että johdon palkkoihin tehdään palkkakatto tai että hallinnosta tai päällekkäisestä työstä leikataan. Tämän mittaluokan leikkausta ei ole mahdollista toteuttaa ilman, että se näkyy suoraan ihmisille tarjottavassa avussa, tuessa ja palvelussa.

Hallitus kompensoi viimeisintä järjestöavustusten leikkausta sillä, että se allokoi hyvinvointialueiden kautta jaettavaksi 25 miljoonaa euroa. Tämä avustus on määräaikainen. Toistaiseksi on auki, millä mekanismeilla uudet avustukset jaetaan. Hallintoa ei kevennä se, että joudutaan rakentamaan kokonaan uusi haku-, myöntö- ja seurantaprosessi. Riskinä on, että avustukset keskittyvät isoille järjestöille ja kunnille ja pienet järjestöt ja kunnat jäävät ilman.

Tällä hetkellä järjestökenttää ravistelee massiivisten leikkausten lisäksi siihen kohdistuva, välillä epäasialliseksikin äitynyt keskustelu, jonka tietopohja on paikoin puutteellinen. Julkisessa keskustelussa menevät sekaisin valtion sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kautta avustama toiminta sekä järjestötoiminta yleisemmin.

Lapsi- ja perhejärjestöt ajavat lasten ja perheiden etua

STEA-avustusten leikkaukset uhkaavat myös lapsi- ja perhejärjestöjä. Näiden järjestöjen tehtävänä on tarjota tukea ja apua lapsille ja perheille, tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan huolehtia lasten tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista paremmin sekä auttaa päättäjiä huomioimaan erilaisista taustoista tulevien lasten ja perheiden tarpeet ja tilanteet.

Julkisessa keskustelussa lapsi- ja perhejärjestöistä on esitetty viime aikoina erilaisia väitteitä. Keskustelijasta riippuen niitä on käytetty esimerkkinä päällekkäisestä toiminnasta tai yhtä lailla siitä, miten selkeät, eriytyneet tehtävät niillä on. Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi monella tavoin lapsi- ja perhejärjestöjen välistä yhteistyötä, tukee niiden toimintamahdollisuuksia ja näkee lähietäisyydeltä niiden välisen yhteistyön ja synergian, jota ne aktiivisesti itsekin hakevat.

Monet Lastensuojelun Keskusliiton pienimmistä jäsenyhteisöistä tarjoavat tukea ja apua hyvin erityisille kohderyhmille sekä tuottavat ainutlaatuista tietoa näistä haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä. Nämä kohderyhmät eivät saa apua julkisista palveluista eikä niiden asioita välttämättä edes tunneta julkisella sektorilla. Järjestöjen kautta moni vaikeasti tavoitettava ja haavoittuvassa asemassa oleva lapsi tai nuori saa asiantuntevaa apua ja palvelua ja hänen perheensä vertaistukea.

Kansalaisjärjestöt ovat olemassa ihmisiä varten

Avustusleikkauksista käytävä keskustelu on virittänyt laajempaa keskustelua koko kansalaisjärjestötoiminnasta ja sen tulevaisuudesta Suomessa. Kansalaisjärjestöjä on syntynyt, koska ihmiset ovat halunneet yhdistyä, jakaa kokemuksiaan ja yhdistää voimiaan tietyn tavoitteen eteen tai asian äärellä. Nämä jäsenet päättävät itse, millaisessa organisaatiossa haluavat toimia ja onko esimerkiksi yhdistyminen toisen kansalaisjärjestön kanssa toiminnan kannalta vaikuttavaa ja viisasta.

– Kansalaisyhteiskunnan roolin kyseenalaistaminen on osa globaalia kehitystä, jossa valtiot kaventavat järjestöjen ja sitä kautta kansalaistensa toimintamahdollisuuksia ja jossa toisinaan pyritään jopa mustamaalaamaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja asemaa, arvioi Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. – Suomi on tähän saakka voinut toimia mallimaana kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien ja toiminnan tukemisen näkökulmasta. Näin ei enää näyttäisi olevan. Lastensuojelun Keskusliitto on tästä kehityksestä hyvin huolissaan.

Järjestöt ovat olemassa ihmisiä varten. Ne palvelevat jäseniään niin avun ja tuen tarjoamisessa kuin tiedontuottamisessa ja vaikuttamisessa. Ne nostavat esille ihmisten kokemustietoa ja yhdistävät sitä syvään asiantuntijuuteen ja tutkimustietoon. Tämä tieto auttaa päättäjiä tekemään parempia, ihmisiä aidosti palvelevia päätöksiä. Päättäjät ovat myös perinteisesti arvostaneet ja kuunnelleet järjestöjen syväosaamista erilaisista ihmisryhmistä. Valtio on tukenut järjestöjen toimintaa, koska se on halunnut vahvistaa niiden avulla kuuluvaa kansalaisten ääntä ja sitä kautta demokratiaa.

Lastensuojelun Keskusliitto saa sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta avustusta yleisavustuksena sekä valtakunnallisen perhekeskusverkoston koordinointiin. Vuonna 2025 STEA-avustus muodosti noin 11 prosenttia keskusliiton tuotoista.

Lisätietoja:

• Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, ulla.siimes@lskl.fi, p. 040 553 0981