Lapsi- ja perhejärjestöt: päätösten vaikutukset lapsiin tulee aina selvittää
Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen, huolettoman lapsuuden. Hyvinvointierojen syventyessä kuitenkin myös lasten olot erilaistuvat: suurin osa lapsista voi hyvin, mutta pieni osa todella huonosti. Hyvinvointivaltion tehtävä on huolehtia myös heikoimmassa tilanteessa olevien hyvän elämän edellytyksistä. Tulevalla vaalikaudella uuden hallituksen on otettava vahva rooli lasten hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Syntyvyyden raju lasku, lapsiperheköyhyyden syventyminen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvu herättävät huolen maamme tulevaisuudesta. Lapsi- ja perhepolitiikkaa ovat leimanneet leikkaukset sekä maksujen ja verojen korotukset, jotka ovat heikentäneet palveluita ja kiristäneet vähävaraisten lapsiperheiden taloutta. Näin ei voi jatkua.
”Ensi vuosi tarjoaa muutoksen mahdollisuuden”, toteaa Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pentti Arajärvi. ”Tulevan hallituksen ja eduskunnan on otettava vakavasti lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen. Päätösten vaikutukset lapsiin tulee huomioida aina, myös silloin, kun ne eivät heti näyttäisi ulottuvan heihin – kuten vaikkapa kaavoitusratkaisussa.”
Lasten ja perheiden kannalta haitalliset poliittiset päätökset voidaan välttää säännönmukaisella lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnilla. Tämä on asetettu tavoitteeksi kahdessa viimeisimmässä hallitusohjelmassa, mutta se ei ole toteutunut. Helsingin yliopiston selvityksen mukaan vuoden 2014 hallituksen esityksistä vain 9 prosentissa oli arvioitu vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
Lapsiystävällinen Suomi syntyy, kun lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi huolehditaan lasten ja nuorten kuulemisesta, ja lasten ja perheiden hyvinvointia pidetään korkean tason prioriteettina. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat eduskuntavaalien alla yhdistäneet voimansa Anna ääni lapselle -kampanjaan, joka tavoittelee sitä, että päättäjiksi valitaan ihmisiä, jotka tuntevat lapsen oikeudet ja huolehtivat niiden toteutumisesta päätöksenteossa. Kampanjaan liittyvään vaikuttamistyöhön osallistuu lisäksi vapaaehtoisia kansalaisia.
Pentti Arajärvi jatkaa Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtajana
Lastensuojelun Keskusliiton sääntömääräisessä syyskokouksessa 28.11.2018 valittiin keskusliitolle puheenjohtaja seuraavalle kolmevuotiskaudelle sekä uusi hallitus. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti professori Pentti Arajärvi, joka on johtanut keskusliittoa vuodesta 2007 alkaen. Arajärven laaja-alainen osaaminen sekä lasten oikeuksien että poliittisen vaikuttamisen alueilla sekä aito välittäminen lasten hyvinvoinnista siivittävät siis edelleen Lastensuojelun Keskusliiton tuloksellista toimintaa. Kausi tulee keskusliiton sääntöjen mukaisesti olemaan professori Arajärven viimeinen.
Keskusliiton hallituksen varsinaiset jäsenet ovat:
Pääsihteeri Milla Kalliomaa, Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2017-19)
Pääsihteeri Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liitto ry (2017-19)
Lastensuojelupalveluiden päällikkö Mari Ahlström, Espoon kaupunki (2017–19)
Toiminnanjohtaja Kai Laitinen, Erityshuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry (2017–19)
Toiminnanjohtaja Pia Sundell, Barnavårdsföreningen i Finland r.f. (2018–20)
Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry (2018-20)
Johtava sosiaalityöntekijä Satu Hartikainen, Kotkan kaupunki (2018-20)
Johtaja Kim Berglund, Perhekuntoutuskeskus Lauste (2019–20)
Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset ry (2019–21)
Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas, Helsingin kaupunki (2019–21)
Kehitysjohtaja Mikko Oranen, Nuorten Ystävät (2019–21)
Kehitysjohtaja Kati Palsanen, SOS-Lapsikylä (2019–21)
Syyskokouksessa hyväksyttiin lisäksi keskusliiton toimintasuunnitelman 2018-2019 väliarviointi.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, p. 040 838 4027
Kommentit (0)