Lasten hyvinvoinnin tulee olla yhteiskunnan yhteinen ponnistus

Lastensuojelun Keskusliitto täytti 80 vuotta viime vuonna. Liiton toimintaa leimaavat edelleen samat tavoitteet kuin alkutaipaleella: halu yhdistää voimia lapsen edun puolesta ja vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen yhteiskunnassa.

Lastensuojelun Keskusliiton viime vuonna toteuttaman kyselyn perusteella 71 % 10-17-vuotiaista lapsista ja nuorista pitää lasten asemaa Suomessa hyvänä. Kuudella prosentilla kokemus on kuitenkin päinvastainen ja jopa 23 prosenttia ei osaa sanoa, mitä mieltä on. Tämä kuvaa sitä eriarvoistumiskehitystä, joka leimaa Suomen tilannetta juuri nyt: osa lapsista voi todella hyvin, mutta osalla menee erittäin huonosti.

”Lasten ja perheiden tilanteet ja tarpeet ovat monimuotoistumassa ja ehkä myös monimutkaistumassa”, toteaa toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. ”Silti yritämme helposti tarjoilla samoja ratkaisuja kaikille. Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta olennaista on, että jokainen saa sitä yksilöityä tukea, mitä itse tarvitsee kasvaakseen hyvään aikuisuuteen. Meidän on yhteiskuntana pystyttävä huolehtimaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevista lapsista ja perheistä.”

Lapsen oikeuksien toteutuminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on ollut viime vuosina sattumanvaraista. Keskusliitto on tänä vuonna iloinnut hallituksen kehysriihessä tekemästä päätöksestä aloittaa kansallisen lapsistrategian valmistelu, sillä Suomessa tarvitaan johdonmukaista toimintapolitiikkaa, joka varmistaa lapsen oikeuksien toteutumisen. Etenkin nyt, kun rakenteellisia muutoksia tulee paljon ja nopealla tahdilla, tarvitaan huolellista lapsivaikutusten arviointia ja lasten kuuntelemista.

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää vahvaa ja selkeää koordinointia eri ministeriöiden, alue- ja paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Lasten mielipidettä on kuunneltava

Kaksi kolmasosaa lapsista on sitä mieltä, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos ottaisivat lasten mielipiteet huomioon. Aikuisista näin ajattelee jopa 88 prosenttia (Omnibus 2017).

”Lapset itse ovat parhaita asiantuntijoita siinä, miten heidän toimintaympäristöään tulisi kehittää”, sanoo keskusliiton hallituksen puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi. ”Lapsen ei pidä koskaan olla pelkästään toiminnan kohde, vaan myös itse aktiivinen toimija, jota aikuisten tulee kuunnella.”

Tulevassa lapsistrategiassa tulisikin olla kirjaukset sekä lapsivaikutusten arvioinnista kaikissa valtion, kuntien ja maakuntien päätöksenteko- ja talousarvioprosesseissa että lapsen osallisuuden toteutumisesta kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Lastensuojelun Keskusliitto perustettiin 80 vuotta sitten yhdistämään Suomen lastensuojeluväen rivejä sekä toimimaan aktiivisesti kansainvälisillä kentillä. Samat tavoitteet ovat edelleenkin keskusliitolle tärkeitä. Viime vuonna uudistetun strategian mukaisesti keskusliiton visio on vahvistaa hyvän lapsuuden edellytyksiä, yhdistää voimia ja vaikuttaa rohkeasti yhteiskunnassa.

Lastensuojelun Keskusliiton sääntömääräiseen kevätkokoukseen Linnanmäelle kokoontui 30.5.2018 yhteensä 45 yhdistyksen jäsenyhteisöjen edustajaa. Jäsenille esiteltiin keskusliiton vuosikatsaus edelliseltä vuodelta ja hyväksyttiin vuoden 2017 tilinpäätös. Vuosikatsaus löytyy osoitteesta https://vuosikatsaus.lskl.fi/2017 (vain sähköisenä).

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, p. 040 838 4027