Hyvä lapsuus on kannattava investointi

Lapsivaikutusten arviointi on ollut mukana hallitusohjelmissa jo vuodesta 2011 alkaen, mutta sen toteutus on silti ollut vähäistä. Lastensuojelun Keskusliitto ja Valtiontalouden tarkastusvirasto järjestivät tiistaina 24.10. Lapsuuden hintalappu -seminaarin, jossa pohdittiin, kuinka lapsuuteen voidaan ja tulee investoida ja kuinka käy, jos päätösten lapsivaikutukset unohdetaan.

Lasten ja lapsiperheiden palveluista leikkaamista on usein perusteltu sanomalla, ettei entisiä etuuksia ole mahdollista enää ylläpitää. Mutta lasten ja perheiden etuuksiin kohdistuneet säästöt tulevat kalliiksi, kuten 1990-luvun lamavuosina tehtyjen leikkausten seuraukset ovat osoittaneet. Sitran laskelmien mukaan yhden huostaanotetun lapsen kulut nousevat jopa 130 000 euroon vuodessa.

Parempi tapa säästää on investoida lapsiin ja perheisiin ajoissa, jolloin kustannusten painotus saadaan käännettyä korjaavista ehkäiseviin palveluihin. Se vaatii päättäjiltä pitkäjänteistä suunnittelua, lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia. Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta, lapsivaikutusten arviointi puolestaan työkalu, jonka tarkoituksena on taata, että lapsen etu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa.

Valtiontalouden tarkastusviraston tänä vuonna ilmestyneen selvityksen perusteella kouluterveydenhuollolla on hyvät mahdollisuudet havaita hyvissä ajoin lasten mielenterveysongelmia ja tarttua ongelmiin matalalla kynnyksellä. Ongelmana on resurssien puute: aina aikaa ja tukea ei riitä sitä tarvitseville, koska suurin osa työajasta kuluu rutiinitarkastuksiin ja hallinnollisiin töihin. Resursseissa ja mahdollisuuksissa on isojakin alueellisia eroja, mikä heikentää lasten yhdenvertaisuutta. Kouluterveydenhuolto on hyvä esimerkki varhaisesta tuesta, johon panostamalla voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntyä.

Uusiakin keinoja on kehitetty. Sitra on perustanut lasten ja nuorten tulosperustaisen rahoitussopimusmallin (SIB, Social Impact Bond), jossa Lastensuojelun Keskusliitto on mukana hakemassa ja arvioimassa uusia tapoja investoida lasten ja nuorten hyvinvointiin. Mallissa julkinen sektori ostaa yhteiskunnalliseen hyvään tähtäävää palvelua palveluntarjoajalta yksityisen sijoittajan tuella.

Euroopan tasolla lapsiin investoimisen vaikuttavuutta on selvitetty Eurochildin Childonomics-projektissa. Eurochildin pääsihteeri Jana Hainsworth kertoi seminaarissa, että projektin tavoitteena on laatia malli, jolla voidaan mitata erilaisten lastensuojelujärjestelmien kustannuksia ja vaikutuksia eri Euroopan maissa.

– Mallin avulla voidaan rakentaa etukäteen erilaisia skenaarioita, jotka huomioivat säästöjen ja investointien vaikutukset sekä halutut vaikutukset erilaisissa investointivaihtoehdoissa, Hainsworth visioi.

Taustaselvityksiä on tehty päättäjien, lastensuojelun ammattilaisten sekä lasten ja nuorten keskuudessa. Pilottimaina toimivat Romania ja Malta, joiden tehtävänä on kehittää ja testata mallia. Projektista julkaistaan ensi viikolla tiivistelmä Eurochildin sivuilla. Seuraamme mielenkiinnolla etenemistä!

Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvin tärkeänä, että lapsi- ja perhepolitiikassa otetaan käyttöön työkaluja lapsivaikutusten arvioimiseksi. Jatkamme työtä teeman parissa kartoittamalla ja kokoamalla olemassa olevaa tietoa lapsibudjetoinnin välineistä sekä esimerkiksi kuntien tarpeista.

Seminaarin esitykset löytyvät Lastensuojelun Keskusliiton SlideShare-tililtä.

Lisätietoa Childonomics -projektista