Siirry sisältöön

Lapset mukaan vaikuttamaan!

Lapsen oikeuksien viikolla 19.–23.11. kouluissa on oiva tilaisuus ottaa oppilaat mukaan toimimaan ja vaikuttamaan asioihin. Verkosta löytyy valmiita materiaaleja, joiden tuella opettaja voi vaikkapa heittäytyä oppilaiden kanssa pohtimaan, mitä kehitettävää olisi luokan toimintatavoissa.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään maailmanlaajuisesti 20.11. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi.

Tänä vuonna teemana on osallisuus. Kouluille tarjotaan eväitä viettää toiminnallista teemaviikkoa, jonka aikana oppilaat ja opettajat voivat tutustua lapsen oikeuksiin yhteisen tekemisen kautta.

Ensimmäistä kertaa vietettävän teemaviikon takana on lapsi- ja nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen viestintäverkosto, jota Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi. Verkosto on tuottanut lapsen oikeuksien viikon verkkosivuille valmiita tehtäviä, tuntisuunnitelmia ja oppimateriaaleja, joista opettajat voivat valita omalle koululleen sopivimman tavan osallistua yhden oppitunnin, yhden koulupäivän tai koko viikon ajan.

Opettaja voi materiaalin tuella lähteä luokkansa kanssa pohtimaan, millaisen toimintatapoja koskevan muutoksen se haluaisi toteuttaa. Tahdotaanko vaikkapa parantaa ryhmähenkeä, kehittää koekäytäntöjä tai parantaa työrauhaa? Sivustolta löytyy myös lyhyt video, jonka kautta pääsee tutustumaan osallisuuden monimuotoisuuteen, sekä osallisuusaiheisia Kahoot-tietovisakysymyksiä, ristikoita ja värityskuvia.

Osallisuus sairaalaopetuksessa

Ella Virtanen Tampereen lastenparlamentista.

Ella Virtanen Tampereen lastenparlamentista.

Joukko lapsia Tampereen lastenparlamentista, opettajia ja lapsen oikeuksien viestintäverkoston jäseniä kokoontui elokuussa kehittelemään materiaaleja kouluille.

Erityisluokanopettaja Minna Kamppuri lähti mukaan, sillä hän haluaa edustaa lapsia, joiden ääni ei tule kuulluksi tai joiden rohkeus ei riitä tuomaan omia mielipiteitä esille. Kamppurilla on kehitysvammainen tytär, ja hän työskentelee sairaalaopetusta antavassa Tikkamäen koulussa Joensuussa.

 Lapsen ja nuoren osallisuus on äärimmäisen tärkeää. Keskustelen esimerkiksi aina ennen osastohoidon aikaista hoitoneuvottelua oppilaan kanssa ja kysyn, mitä hän haluaa minun tuovan esiin neuvottelussa. Näin hän pystyy vaikuttamaan omien asioidensa käsittelyyn, eikä mikään tule hänelle tilanteessa yllätyksenä.

Luokanopettaja Aino Parviainen espoolaisesta Kuitinmäen koulusta on huomannut, että oppilaat tuntevat itsensä tärkeiksi ja saavat koulupäivästä kiinni henkilökohtaisella otteella päästessään vaikuttamaan – vaikka pieneenkin asiaan äänestyksen kautta.

 Tuntuu, että oppilaiden silmät oikein loistavat, kun he pääsevät vaikuttamaan.

Apuohjaaja Joona Isosaari Tampereen lastenparlamentista.

Apuohjaaja Joona Isosaari Tampereen lastenparlamentista.

Parviainen kannustaa oppilaitaan kyseenalaistamaan asioita, mutta näiden on myös pystyttävä perustelemaan kantansa asiallisesti ja ketään loukkaamatta.

 Osallisuus tulee esille myös monessa uuden opetussuunnitelman kohdassa.

Luokanopettaja Susanna Wåghals-Päätalo oululaisesta Pateniemen koulusta on saanut oppilailtaan positiivista palautetta siitä, että hän osallistuu lasten juttuihin; välitunnin pihapeleihin tai elokuvan tekemiseen.

 Kuuntelen, mitä lapset haluaisivat tehdä, ja menen siihen mukaan.

Tikkamäen, Kuitinmäen ja Pateniemen koulut osallistuvat lapsen oikeuksien viikkoon.

 Olen lupautunut pitämään aamunavauksen, ja lipunnoston järjestämme myös. Sain täältä verkostopäivästä niin paljon ideoita, että mietin jo, miten ehdin ne kaikki toteuttaa, nauraa Wåghals-Päätalo.

Tietoa kannattaa jakaa

Milja-Maria Halme, Salli Myllymäki, Milja Suomi ja Ella Virtanen sekä apuohjaaja Joona Isosaari Tampereen lastenparlamentista tuumaavat, että päivän aikana tuli työstettyä runsaasti hyvää materiaalia.

Milja-Maria Halme Tampereen lastenparlamentista. Suomi on tyytyväinen siitä, että pystyi työryhmissä jakamaan tietoa Tesoman yhtenäiskoulussa hyviksi havaituista osallistamisen keinoista: oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan esimerkiksi koekäytäntöihin, valinnaisaineiden opiskelutapaan ja ryhmätöiden tekemiseen. Oppilaskunta on ideoinut myös sisarusluokkatoiminnan toisen koulun kanssa.

Myös omien koulujensa oppilaskunnissa aktiivisesti toimivat tytöt tuumasivat, että pystyvät vaikuttamaan oman elämänsä asioihin suhteellisen hyvin niin kotona kuin koulussa. Yleisesti ottaen he ovat huomanneet, etteivät aikuiset aina pidä lasten ideoita kovin hyvinä tai kokevat ne vähän sekavina, jolloin ne helposti sivuutetaan.

Jotkut ovat huomanneet, että aikuisten jutellessa keskenään lapset joutuvat odottamaan pitkään oman asiansa kanssa.

Mitkä lapsen oikeudet sitten ovat nelikon mielestä kaikkein tärkeimmät? Oikeus käydä koulua. Se, ettei tarvitse tehdä töitä. Että saa vaikuttaa omiin asioihin. Kaikkein hiljaisimpienkin lasten pitää saada äänensä kuulluksi. Kukaan ei saa jäädä syrjään tai hylätyksi.

Milja Suomi Tampereen lastenparlamentista.

Mitä osallisuus tarkoittaa?

Lapsen oikeuksien sopimuksenartikla 12 takaa jokaiselle lapselle oikeuden ilmaista näkemyksensä itseään koskevissa asioissa. Näkemykset tulee myös ottaa huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

 Kun puhutaan lasten osallisuudesta ja erityisesti kouluympäristöstä, osallisuus mielletään helposti edustuksellisena, esim. oppilaskuntina. Pelkästään edustuksellisuuden varassa osallisuus jää kuitenkin liian ohueksi, sanoo asiantuntija Reetta Kallio Lastensuojelun Keskusliitosta.

Hänen mukaansa aikuisten tehtävä on huolehtia vaikkapa osallistavien opetusmenetelmien avulla, että jokaisen oppilaan ääni tulisi kuulluksi koulussa, myös kaikkein hiljaisimpien.

Osallisuus ei tarkoita vain lapsiryhmien oikeutta tulla kuulluksi, vaan jokaisella lapsella on oikeus osallistua henkilökohtaisessa elämässään silloin, kun päätökset koskevat häntä – olipa kyse perheen yhteisistä asioista, terveydenhuollosta tai lastensuojelusta.

Vaikka lasten näkemykset tulee ottaa huomioon päätöksenteossa, se ei tarkoita sitä, että päätösten tulisi tai ne voisivat aina olla lasten näkemysten mukaisia. Lopullinen päätösvalta on aikuisella.

www.lapsenoikeuksienviikko.fi

Kuvat: Mikko Kauppinen

Juttu julkaistu Lapsen Maailma -lehdessä 11/2018