Siirry sisältöön

Parasta lapsuutta, mitä rahalla saa – mitä on lapsiköyhyys, eriarvoisuus ja niukkuus Suomessa?

Best-childhood-uutinen-verkkoon-27_2_2020 Kuva: Istock

Valtaosa suomalaisista lapsiperheistä elää mukavasti: lomailee ulkomailla, syö ravintolassa, käy huvipuistoissa, jopa laittaa saamansa lapsilisät säästöön. Rinnalla elää kuitenkin myös suuri joukko perheitä, joilla on toistuvasti rahahuolia. Meillä on tuhansia lapsia, jotka kokevat arjessaan puutetta ruuasta, lääkkeistä tai muista elintärkeistä hyödykkeistä.

Suomalainen lapsiköyhyys on enimmäkseen suhteellista. Noin kymmenesosa lapsiperheistä lasketaan köyhiksi, mikä tarkoittaa noin 119 000 köyhää lasta Suomessa (2017). Heistä monille köyhyys on erityisesti kokemusta aineellisen hyvän ulkopuolelle jäämisestä. Jopa kolmasosa perheistä joutuu lykkäämään laskujen maksuja ja ostamaan vaatteita käytettynä siksi, että uusiin ei ole varaa.

Kansainvälisesti tarkastellen Suomi on onnistunut lapsiperheiden toimeentulon varmistamisessa kohtuullisen hyvin. Alle prosentti perheistä voidaan lukea absoluuttista köyhyyttä kokeviksi. Sekin tarkoittaa kuitenkin tuhansia lapsia ja perheitä, joille jopa nousu köyhyysrajalle olisi helpotus. Näissä perheissä on kokemuksia siitä, että maanantain kouluruokailua odotetaan, jotta lapset saisivat syötävää ja siitä, ettei rahan puutteen takia tule hankittua lapsille lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Yhteiskunnan yleisellä vaurastumisella on se kääntöpuoli, että ylellisistä vapaa-ajan vieton tavoista, kuten matkustelusta ja uusien merkkivaatteiden ostamisesta, tulee tavallinen osa arkea, ja sitä kautta niiden puute näkyy ja tuntuu enemmän niille, joilla samoja mahdollisuuksia ei ole. Köyhyydessä elävien perheiden vanhemmat pelkäävät, että heidän lapsensa joutuvat häpeämään vaatetustaan tai perheensä elämäntasoa, tai tulevat kiusatuksi niiden takia. Lainalla eläminen on yleistynyt.

Köyhyysrajan ”paremmalla puolellakin” on suuri joukko perheitä, joilla ei ole merkittäviä talouden puskureita ja joilla on usein rahahuolia. Köyhyys koskettaa usein erityisesti yhden vanhemman perheitä. Niistä alle puolet voi esimerkiksi tarjota perheelleen lomamatkan ulkomailla, kun kahden vanhemman perheistä se onnistuu 70 prosentilta.

Lapsiköyhyyteen tulee pystyä vaikuttamaan, sillä yksikään lapsi ei ansaitse elää köyhyydessä. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa ihmiseen läpi koko elämän.

Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut uuden raportin Best childhood money can buy – Childhood poverty, inequality and living with scarcity, the Finnish case, jossa käsitellään suomalaista lapsiköyhyyttä tilastojen ja tuoreen kyselyaineiston pohjalta. Raportin toteutti Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Kaikille eväät elämään -ohjelma. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina vuodenvaihteessa 2018–2019 ja siihen vastasi tuhat huoltajaa, joilla on ainakin yksi kouluikäinen lapsi.

Lue julkaisu verkkokaupassamme: Best childhood money can buy – Childhood poverty, inequality and living with scarcity, the Finnish case

Linkki Kaikille eväät elämään -hankkeen sivuille

Petri Paju

Hankepäällikkö


050 578 0259

Työskentelen Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeessa hankepäällikkönä. Vastaan koordinaatiohankkeen toiminnasta yhdessä muun tiimin kanssa. Olen kiinnostunut eriarvoisuudesta, järjestöjen työstä ja arvioinnista. Näihin kaikkiin saan keskittyä nykyisessä tehtävässäni.