Siirry sisältöön

Vältä kesän tapaturmat

Lapsen Maailma kysyi kokeneelta päivystyslääkäriltä, millaisia ovat lasten ja nuorten tavallisimmat kesäiset turmat ja miten niitä voisi välttää.

Tämä teksti on julkaistu alunperin Lapsen Maailma -lehdessä 6-7/2019. Tutustu kyseisen numeron sisältöön.

Iso kuhmu otsassa, pää on kolahtanut  ja kovaa. Seitsenvuotiaan pojan temppuilu trampoliinilla päättyi kyyneliin ja reissuun päivystykseen. Diagnoosi on lievä aivotärähdys.

Tällainen voisi olla se tyypillinen kesäkuukausien tapaus Mikkelin keskussairaalanpäivystyksessä.

Ylilääkäri Santeri Seppälä kertoo, että trampoliiniturmissa loukkaantuneita lapsia ja nuoria tulee kesäisin vilkkaan mökkikunta Mikkelin päivystykseen hoidettavaksi yleensä ainakin yksi päivässä. Pomppiessa sattuneet vammat ovat vain yleistyneet vuosi toisensa jälkeen.

 Siinä sattuu kaikenlaista. Vammoja on päästä jalkoihin. Putoaminen, laidan yli lentäminen ja pään lyöminen toisen lapsen kanssa ovat niitä tavallisimpia trampoliinitapaturmia. Yleisin vamma lienee aivotärähdys, mutta pahempaakin on nähty. Monesti tuleekin vanhemmille sanottua, että trampoliini on vaarallinen kapistus, Seppälä kuvailee.

Tramppaturmien lisäksi kesäisin päivystyksessä työllistävät myös muilla liikuntavälineillä, kuten polkupyörillä tai skeittilaudoilla, sattuneet vahingot. Tavanomainen lasten päivystyskäynnin syy on myös väärään paikkaan tarttunut ongenkoukku.

Ne pienet teot

 Aivan kaikkia onnettomuuksia ei mitenkään pysty välttämään. Liikkuvalle ja tekevälle sattuu. Mutta monet haverit pystyisi varautumalla väistämään tai ainakin lieventämään vammojen laatua, Santeri Seppälä huomauttaa.

Trampoliinin ehdoton turvavaruste on laidoille pystytettävä suojaverkko. Monelta vahingolta säästyttäisiin myös, jos kerralla pomppijoita olisi vain yksi.

 Yllättävän paljon loukkaantumisia sattuu myös rikkoutuvien trampoliinien vuoksi. Aikuisten olisikin hyvä tarkistaa laitteen kunto aika ajoin.

Ylilääkäri puhuu painokkaasti myös kypärän puolesta. Se on hänen mukaansa välttämätön niin isoille kuin pienille pyöräilijöille, scoottaajille ja skeittareille.

 Olen nähnyt urani aikana hyvin traagisia vammautumisia, jotka olisivat olleet täysin estettävissä kypärän avulla. Pienellä teolla olisi voinut tehdä loppuelämästä hyvin erilaisen, hän tähdentää.

Polvi-, kyynär- ja rannesuojat puolestaan säästävät monilta pieniltä naarmuilta ja murtumilta.

Vaarallinen luonto

Myös Suomen luonnon nurja puoli näkyy Mikkelin keskussairaalassa. Santeri Seppälän mukaan tavallisesti kesäkuukausina päivystykseen tulee viikoittain hoidettavaksi ainakin yksi ampiaisen piston tai kyyn pureman saanut lapsi.

 Jo pelkkä epäily siitä, että kyy olisi purrut lasta, on syy soittaa paikalle ambulanssi. Vaikka lapsi aluksi näyttäisi hyvävointiselta, tila voi kääntyä kriittiseksi hyvin nopeasti. Ennen ambulanssin tuloa pitää toimia hätäkeskuksen ohjeiden mukaan.

Ampiaisen pistoskin voi olla hengenvaarallinen etenkin lapsille ja nuorille. Erityisesti suun ja kaulan alueelle tullut pistos pitää ottaa vakavasti. Ampiaisen myrkylle allergisille minne tahansa osunut pistos saattaa olla vaarallinen.

 Lasten mehulasia kannattaakin tarkkailla ampiaisten varalta. Jos ampiainen kuitenkin pääsee pistämään pahaan paikkaan, kannattaa lapselle antaa ensiapuna kyytabletti. Päivystyksessä olisi myös syytä käydä.

Kovilla helteillä lääkärin pakeille tuodaan silloin tällöin myös nestehukasta kärsiviä lapsia.

 Tällaiset tapaukset ovat onneksi harvinaisia. Pääsääntöisesti vanhemmat osaavat nykyisin suojata lapsensa auringolta ja huolehtia riittävästä juomisesta, ylilääkäri huomauttaa.

Vältä ja varaudu

  • Hanki trampoliiniin turvaverkko ja tarkista laitteen kunto säännöllisesti. Pidä huolta, että laitteella pomppii vain yksi lapsi kerrallaan.
  • Muista kypärä. Kypärä on halpa henkivakuutus pyöräilijälle, scoottarille, skeittarille, rullaluistelijalle…
  • Polvi-, kyynär- ja rannesuojat säästävät esimerkiksi pientä scoottailijaa asfaltti-ihottumalta ja mahdollisilta murtumilta.
  • Puolipilviselläkin säällä lasten suojaaminen vaatteilla ja aurinkosuojavoiteilla on tarpeen. Muista myös nesteytys.
  • Kesälomalaisen lääkelaukkuun kannattaa varata ainakin peruskipulääkkeitä, kyypakkaus, allergialääkkeet sekä sidetarpeet ja haavanhoitotarvikkeet.
  • Tarkista lomallakin, missä on alueen lähin päivystysyksikkö. Kansallinen päivystysnumero 116177 toimii nykyisin lähes koko maassa.
  • Lataa puhelimeen 112-mobiilisovellus, jolloin tarkka tieto sijainnistasi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti. Avun paikalle tuloa nopeuttaa se, että kohdesijainti on tarkasti tiedossa.

Vinkit antoi ylilääkäri Santeri Seppälä Mikkelin keskussairaalasta.

Tilaa Lapsen Maailma -lehti>>