Erityistä tukea tarvitsevien lasten kustannuksella säästäminen on lopetettava – vastuu on kuntapäättäjien

Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tarvitsemansa tuen oppimiseen ja koulunkäyntiin. Nyt moni kunta kuitenkin säästää leikkaamalla tukea niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Päätökset tehdään jokaisessa kunnassa erikseen, ja kuntapäättäjät ovat niistä vastuussa. Kuntavaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa, kirjoittavat OAJ:n erityisasiantuntijat Minttu Ilveskivi-Hentilä ja Pauliina Viitamies.

”Isot asiat päätetään lähellä sinua.” Näin OAJ on linjannut kuntavaalikampanjansa sloganin. Slogan on tarkkaan harkittu ja pitää myös paikkansa.

Kuntavaalit ovat ne vaalit, joissa jokaisen äänioikeutetun etenkin tulisi oikeuttaan käyttää. Kunnassa päätetään niistä asioista, jotka koskettavat meidän kaikkien arkea. Lainsäädäntö luo reunaehdot ja tietyn minimitason muun muassa kunnissa järjestettäville varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluille, mutta mikään ei estä kuntaa tarjoamasta asukkailleen minimin ylittävää laatua ja saatavuutta.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus todetaan tavoitteina varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännössä. Ne eivät tarkoita sitä, että annetaan kaikille saman verran, vaan sitä, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tarpeensa mukaan apua ja tukea kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa.

Reilut kymmenen vuotta sitten tehtiin perusopetuksen lainsäädäntöön iso muutos, jonka tarkoituksena oli turvata erityistä tukea tarvitsevan peruskoululaisen mahdollisuus päästä omaan lähikouluun ja samaan ryhmään kuin esimerkiksi naapurustossa asuvat kaverit. Puhuttiin inkluusiosta, joka sinänsä on kannatettava ajatus.

Ongelma on, että inkluusiota alettiin toteuttaa vain puoliksi. Tukea tarvitsevat lapset siirtyivät enenevissä määrin niin sanottuihin tavallisiin varhaiskasvatusryhmiin ja luokkiin. Tältä osin inkluusiota toteutettiin. Resursseja tuen järjestämiseen niihin ryhmiin ei kuitenkaan annettu. Se ei ole inkluusion mukaista.

Lakimuutos siis mahdollisti sen, että kunnat saattoivat säästösyistä saman tien lakkauttaa erityistä tukea tarvitsevien lasten pienluokat ja siirtää nämä oppilaat jo ennestään liian suuriin yleisopetuksen ryhmiin vailla riittävää tukea. Tämä on aiheuttanut pahimmillaan kymmenien lasten putoamisen pois tuen piiristä. Jotkut ovat pudonneet jopa koko koulupolulta. Tuen puutteen vuoksi osa oppilaista ei saavuta oppimisen vähimmäistavoitetta koko peruskoulun aikana.

Myös varhaiskasvatuksessa on vähennetty erityisryhmiä ja siirretty lapsia toisiin ryhmiin ilman, että tuki olisi siirtynyt niihin. Tämä on varhaiskasvatuslain hengen vastaista.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten kustannuksella säästäminen on lopetettava! Päätökset tehdään jokaisessa kunnassa erikseen ja kuntapäättäjä on vastuussa siitä, kuinka juuri eniten yhteiskunnan tukea tarvitsevia kuntalaisiaan kohdellaan. Lapset ja nuoret ansaitsevat kaiken sen tuen, jonka tarvitsevat ja meidän aikuisten tehtävä on turvata se.

Kuntavaaleissa on meidän jokaisen mahdollista tehdä osamme tämän asian kuntoon saattamiseksi. Äänestetään sellaista ehdokasta, joka tietää, mitä kunnissa tehdään, ja joka myös välittää, että ongelmat tulevat korjatuiksi.

OAJ pitää tärkeänä, että lapsen ja oppilaan koko opinpolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on rakennettu siten, että tarvittava tuki on saatavilla ja kulkee mukana.

Tutustu OAJ:n ratkaisuihin, joilla tuki saadaan toimivaksi.

Blogikirjoitus on osa lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä Anna ääni lapselle -kampanjaa. Tule mukaan varmistamaan, että tulevissa kuntavaaleissa keväällä 2021 valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta!