Ilman huoltajaa tulleen lapsen edustaja – aika uusia järjestelmä
Kun lapsi hakee turvaa toisesta maasta yksin, hän on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion erityisessä suojeluksessa. Koska lapsen huoltaja ei ole käyttämässä lapsen puhevaltaa tätä koskevissa asioissa, käräjäoikeus määrää hänelle edustajan Suomessa. Edustaja käyttää merkittävää valtaa lapsen asioissa. Hän ei ole vain ”allekirjoittaja”, vaan hänen pitäisi valvoa lapsen etua riippumattomasti ja taata lapsen oikeus osallistua, sekä osata toimia yhteistyössä lukuisten lapsen ympärillä toimivien ammattilaisten kanssa.
Suomesta hakee vuosittain turvaa 100–200 lasta ilman huoltajaansa. Poikkeusvuonna 2015 heitä tuli yli 3000. He ovat tulleet turvapaikanhakijoina, mutta viime aikoina joitain heistä on tullut myös Suomeen valittujen kiintiöpakolaisten joukossa.
Ukrainasta on tullut sodan myötä satoja lapsia, joista useimmilla on täällä sukulaisia, muttei varsinaista huoltajaa. Kaikki nämä lapset tarvitsevat erityistä suojelua, ja heitä varten onkin rakennettu erityisiä tukijärjestelmiä. Yksi niistä on edustajajärjestelmä.
Kansallinen lapsistrategia tilasi Lastensuojelun Keskusliitolta selvityksen ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmästä. Haluttiin tietää, millainen on järjestelmän tilanne neljännesvuosisata sen jälkeen, kun ensimmäiset edustajat koulutettiin tähän tehtävään. Järjestelmän kehittäminen on ollut pirstaleista, ja kehittämishankkeet ovat keskittyneet lähinnä edustajien koulutuksen tuottamiseen.
Juuri julkaistussa raportissa tarkastellaan tähänastista kehittämistä ja suosituksia niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Raporttia varten tavattiin myös nuoria, jotka ovat tulleet muutama vuosi sitten Suomeen ilman huoltajaansa. He miettivät edustajan roolia ja merkitystä omien kokemustensa pohjalta.
Eurooppalaisessa keskustelussa on nostettu viime vuosina edustajan merkitystä esille ja pidetty tärkeänä, että ilman huoltajaa kulkeville lapsille luodaan erityisiä suojelukeinoja olemassa olevien lapsen oikeuksia suojaavien mekanismien lisäksi. Yksi niistä on vahva edustajajärjestelmä. EU:n perusoikeusvirasto FRA teki vuonna 2015 käsikirjan näiden lasten edunvalvonnasta ja Euroopan neuvosto julkaisi vuonna 2019 suositukset edustajatoiminnasta.
Raportti päätyy suosittelemaan seuraavaa:
1. Edustajajärjestelmälle on osoitettava riippumaton koordinaatiotaho.
Järjestelmästä tulee tehdä kokonaisvaltainen arviointi ja sen pohjalta täytyy käynnistää uudistamistyö, jossa luodaan vahva ja lapsen oikeudet turvaava rakenne edustajatoiminnalle. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että vastuu edustajajärjestelmästä ja edustajien valvonta tulisi keskittää yhdelle viranomaistaholle.
Koordinoivan tahon tulee olla riippumaton maahanmuuttohallinnosta, eurooppalaisten suositusten mukaisesti.
2. Edustajan rooli lapsen edun valvojana on selkeytettävä.
Nyt on syytä pohtia, mistä edustajuudessa on oikeastaan kyse, ja määritteleekö lainsäädäntö ja ohjeistus roolin riittävän selkeästi. Edustaja on ainoa lapsen puhevaltaa käyttävä aikuinen. Eurooppalaisessa keskustelussa edustaja nähdään myös tärkeänä linkkinä lapsen ympärillä työskentelevien toimijoiden kesken.
Edustajan rooli lapsen auttamisessa perheenyhdistämisprosessissa on myös asia, joka vaatii pohtimista – lapsi ei ymmärrä, miksi hänen asioitaan muuten hoitava aikuinen ei pysty auttamaan tässä asiassa.
3. Lasten oikeutta tietoon, osallisuuteen ja oikeusturvaan on vahvistettava.
Nuorten esiin nostamat asiat olivat samansuuntaisia, joita on kirjattu aiempiin suosituksiin. He pitivät olennaisen tärkeänä, että saavat edustajan kautta riittävästi tietoa hallintoprosesseista, joita käyvät läpi. Omaan oleskeluoikeuteen liittyvät prosessit sekä mahdollinen perheenyhdistäminen ovat niistä tärkeimmät, ja niissä voi osaamaton edustaja tehdä myös korvaamatonta vahinkoa.
Edustaja tarvitsee vahvat tukirakenteet, jotta pystyy tukemaan lasta ja antamaan tälle riittävästi tietoa ja neuvoja lapsiystävällisellä tavalla.
Lapset tarvitsevat myös tietoa oikeudestaan turvautua erilaisiin oikeusturvakeinoihin. Näiden lasten kohdalla oikeusturvakeinojen tehokkuutta ja lapsiystävällisyyttä ei ole vielä kunnolla pohdittu.
Kirjoittajat:
Taina Martiskainen ja Reetta Peltonen, Ilman huoltajaa tulleiden edustajajärjestelmä: katsaus nykytilaan ja kehittämisehdotukset -raportin kirjoittajat
Kommentit (0)