Järjestöt osana perhekeskuksen palveluja – esimerkkinä Janakkalan kunnan ja MLL:n yhteistyö
Järjestöjen ja kuntien yhteistyö perhekeskuksen saralla tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Janakkalan kunnan perhekeskuksen toiminnanjohtaja Jaana Hymmi ja MLL Hämeen piirin perhekeskustoiminnan koordinaattori Miia Mustalahti kertovat minkälaista yhteistyötä kunnassa on tehty ja minkälaisia etuja sen kautta on saavutettu.
Järjestöyhteistyön rakentaminen Janakkalan perhekeskuksessa on ollut pitkäjänteistä ja siihen on mahtunut monenlaisia askeleita. Nyt on hyvä hetki kurkistaa historiaan, tarkastella tätä hetkeä sekä unelmien tulevaisuutta. Kuvaamme esimerkinomaisesti Janakkalan kunnan ja MLL:n Hämeen piirin välisen kumppanuuden rakentumista ja tulevaisuuden visioita. Toivomme tekstimme nostavan esiin tekijöitä, joille luottamuksellista perhekeskusyhteistyötä voi rakentaa myös muilla alueilla.
Vahva kuntatason koordinointi pohjalla
Vuosituhannen alussa Janakkalan kunnan järjestämää kerhotyötä lopeteltiin ja kunta siirtyi ostamaan kerhotoimintaa MLL:n paikallisyhdistykseltä. Paikallisyhdistys palkkasi työntekijän ja kunta osti hänen työpanoksensa. Kunnalla ja MLL:llä oli sopimus myös lastenhoitotoiminnasta. MLL koulutti lastenhoitajat ja hoiti välityksen kuten nykyisinkin. Myös vauvaperheryhmien järjestämistä pidettiin jo silloin tärkeänä. Yhteistyössä oli mukana myös seurakunta.
Kaikki edellä mainittu vaati vahvaa kuntatason koordinointia, josta vastasi toiminnan tärkeyden ymmärtänyt varhaiskasvatusjohtaja. Sopimukset tehtiin vuodeksi kerrallaan.
Yhteistyö sisältyy perhekeskuksen toimintamalliin
Tällä hetkellä yhteistyötä koordinoidaan perhekeskuksesta ja se liittyy laajempaan järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kokonaisuuteen. Perhekeskuksen ja järjestöjen edustajat ovat verkostoituneet ja tapaavat säännöllisesti. Yhteistyö kuuluu perhekeskuksen toimintamalliin.
Kunnan ja MLL:n välillä olevat sopimukset ovat luonteeltaan yhteistyö- ja kumppanuussopimuksia. Muutosta on tapahtunut sopimusten sisällöissä ja sopimuskauden pituudessa. Vaikka sopimukset vahvistetaan vuosittain, niin pohjalla on ajatus pidemmän aikajakson sitoutumisesta. Sopimuksiin kirjataan mm. tarkka toiminnan sisältö, yhteistyömuotojen kuvaus, raportointi ja arviointi.
MLL:n palvelutarjonta ja sitä myötä sopimusten sisältö on laajentunut. Tällä hetkellä sopimuksemme koskee vapaaehtoistoiminnan ammatillista tukemista, verkostoyhteistyötä, lastenhoitotoimintaa ja perhekummitoimintaa. Järjestötyö rikastuttaa perhekeskuksen virka-aikaan ja palvelupalettiin rajoittuvia palveluja. Lisäksi MLL:n ja muiden järjestöjen kautta kuuluva erilaisten perheiden ja ihmisten ääni auttaa perhekeskusta palvelujen järjestämisessä.
Rakenteet helpottavat arjen yhteistyötä
Pidempi sopimusaika tuo yhteistyöhön pitkäjänteisyyttä. Erityisesti uusia toimintamalleja käynnistäessä tuloksia ei synny hetkessä, siksi on tärkeää, että yhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti. Säännölliset tapaamiset ja toiminnasta raportointi ovat tärkeitä puolin ja toisin.
Perhekeskuksen mukaan tulo yhteistyökumppaniksi on helpottanut arjen yhteistyötä: on nimetty yhteyshenkilö ja tieto kulkee sitä kautta kunnan työntekijöille sekä kuntalaisille. Hyvä yhteistyö on edellytys sille, että MLL:n Hämeen piirin tarjoamat toiminnot tavoittavat kohderyhmänsä eli kunnan lapsiperheet.
Järjestöyhteistyö Janakkalassa on vahvistunut ja siihen on luotu rakenne. Säännölliset tapaamiset kunnan ja järjestöjen kanssa ovat tärkeitä, ja sitä kautta tulee näkyväksi kaikki se toiminta mitä alueella tehdään. Näin nähdään helpommin mahdolliset ”aukkopaikat” ja toisaalta huomataan, kuinka paljon jo tehdään. Perhekeskus on lisännyt yhteistyön mahdollisuuksia myös järjestöjen välillä.
Kohti tulevaa
Perhekeskuksen toimintamalli antaa rakenteen lasten, nuorten ja perheiden järjestöjen ja kunnan/hyvinvointialueen yhteistyön. Lisäksi tarvitaan yhteistyön huomioimista budjeteissa ja työntekijöiden vastuualueissa. Järjestöjen toimintamahdollisuudet on luotava ja taattava niin taloudellisesti kuin rakenteellisestikin.
Olemme nyt epävarmoissa tunnelmissa tulevaisuuden suhteen. Järjestöjen rahoitus ja tulevan hyvinvointialueen rakenteet ja vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa. Juuri epävarmoissa tilanteissa pysyvät arvot ovat ratkaisevia ja ne pitävät meidät toimintakykyisinä.
Kuten Marimekon entinen johtaja Kirsti Paakkanen totesi: ”Minulla ei ole tavoitteita, minulla on unelmia.” Meidän yhteinen unelmamme on yhteisö, jossa perheet saavat apua ja tukea helposti, jossa ihmiset auttavat toinen toisiaan vapaaehtoistyön tuottaman hyvinvoinnin voimin ja jossa kaikkien erilaisten perheiden ääni tulee kuuluville yhteisissä asioissa.
Unelman toteutumiseen tarvitsemme ehdottomasti toisiamme. Jatkamme yhteistyötämme ja sen monipuolistamista yhteisen historiamme, perhekeskuksen toimintamallin ja arvojemme viitoittamana uskoen, että tulevaisuus tuo rahoituksen ratkaisut mukanaan.
Miia Mustalahti
perhekeskustoiminnan koordinaattori
MLL Hämeen piiri
Jaana Hymmi
perhekeskuksen toiminnanjohtaja
Janakkala
Kommentit (0)