Järjestöt vievät yhdessä perheitä keskiöön perhekeskuksissa
Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi (2018-2020) 54 järjestön yhteistä perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanketta Perheet keskiöön! Järjestöjen kiinnittymistä perhekeskustoimintaan tuetaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti verkostoimisen, osaamisen vahvistamisen ja arvioinnin kehittämisen keinoin.
Perhekeskustoimintamallin tavoitteena on yhdistää perheiden pirstaleiset palvelut ja edistää perheiden tarpeiden kohtaamista. Mallin kehittäminen on yksi valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoite.
Perheiden osallisuus todeksi
Perhekeskustoiminnan kehittämisessä ja muutosprosessissa perheet ovat keskeisessä asemassa. Järjestöjen näkökulmasta osallisuuden toteutuminen perhekeskuksessa on tärkeää. Toiminnan pitäisi aina pohjautua perheiden tarpeille ja toiveille. Lapsi- ja perhejärjestöillä on velvollisuus tuoda erilaisissa elämäntilanteissa olevien lasten ja vanhempien ääntä kuuluviin.
Perheet ovat myös itse toimijoina perhekeskuksessa. Tämä toteutuu siten, että perheet ovat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa, arvioimassa ja kehittämässä perhekeskustoimintaa.
Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä
Yksi konkreettinen toimintamalli oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen on kehitetty Kuopion Perheentalolla, nimittäin Perheraati. Raadissa kerätään kaksi kertaa vuodessa kävijöiltä palautetta ja kehittämisideoita toiminnallisin menetelmin. Perheraadin toimintapisteissä on huomioitu lasten osallisuus, ja esimerkiksi maahanmuuttajien ja erityisryhmien mahdollisuus osallistumiseen. Kannattaa käydä katsomassa viimeisen Perheraadin hauska raportti.
Kohtaaminen keskiössä
Erilaisten osallisuutta vahvistavien menetelmien lisäksi lasten ja vanhempien kohtaaminen on osallisuuden ytimessä. Tuskin kukaan haluaa tulla perhekeskukseen tai kohtaamispaikkaan, jos ei tule kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Kohtaaminen – kuuleminen ja huomioiminen – osoittaa ihmiselle tämän merkityksellisyyden ihmisenä. Merkityksellisyyden tunne vahvistaa osallisuuden tunnetta ja sitoutumista yhteisöön. Perhekeskusten erilaisissa kohtaamispaikoissa, järjestöjen, seurakuntien, kuntien on tärkeä vahvistaa yhteisöllisyyttä, ja perheiden keskinäistä vertaistukea. Näin luodaan yhteisöllistä hyvinvointia.
Perhekeskusten ja kohtaamispaikkojen ammattilaisten, kuten kaikkien muidenkin toimijoiden, vanhempien ja vapaaehtoisten, pitää kohdata lapset arvostavasti. Myös perhekeskustoimijoiden keskinäiseen kohtaamisen on hyvä kiinnittää huomiota. Miten kuntien, maakuntien, järjestöjen, yritysten ja seurakuntien toimijat osaavat arvostaa toistensa tekemistä ja osallistua laadukkaan perhekeskustoiminnan rakentamiseen? Vastaus on helppo, muttei itsestään selvä.
Perheet tarpeineen on pidettävä kirkkaasti aina mielessä. Ja perheiden monimuotoisuus tiedostaen. Perheet ensin -ajattelun rakentaminen on kaikkien toimijoiden vastuulla. Uuden toimintakulttuurin käyttöönotto vaatii oppimista – pois vanhasta kohti uutta. Erityisesti se vaatii toinen toisilta oppimista ja arvostavaa kohtaamista.
Kuinka hanke sai alkunsa?
Järjestöt ja seurakunnat ovat olleet paikallisesti ja valtakunnallisesti varsin vaihtelevasti mukana perhekeskustoiminnan kehittämisessä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) käynnistyttyä Lastensuojelun Keskusliitto kutsui jäsenjärjestöjään, Emma & Elias -ohjelman järjestöjä ja muita kiinnostuneita järjestöjä pohtimaan, olisiko järjestöjen hyvä yhdessä hakea rahoitusta omalle perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishankkeelle. Hanketta suunniteltiin kevään 2017 aikana ja joulukuussa 2017 Perheet keskiöön -hanke sai STEAn kolmivuotisen rahoituksen. Hankkeen päätavoitteena on kiinnittää järjestöjen tarjoama toiminta, tuki ja palvelut osaksi perhekeskustoimintaa koko valtakunnan alueella.
Kommentit (0)