Joulukiireiden keskelläkin lapsi keskiössä

Lasten asioita ratkotaan hektisesti vielä muiden joulukiireiden keskelläkin. Vaarana on, että lapsen etu katoaa elinkeinopolitiikan alle ja tutkimustieto jää käyttämättä.

Rakastan perinteisiä joulukiireitä ihan oikeasti. Siis jouluun liittyviä valmisteluja kotona. Keskittyminen leipomiseen vanhan reseptin avulla vie ajatukset juuri siihen hetkeen. Rentouttava vaikutus on ilmeinen. Jouluun liittyvä paikkojen siistiminen on välittömästi vaikuttavaa. Sukkien kutominen lahjaksi läheisille on hyvää vastapainoa sormien juoksuttamiselle näppäimistöllä.

Tänä vuonna erityisesti on myös toisenlaisia, työhön liittyviä joulukiireitä. Niistä selviämiseen on löydettävä omat konstinsa. Miten tuttua on varmaan meille kaikille se henkinen deadline, että jouluun mennessä asiat pitää saada valmiiksi. Tänä vuonna tahti ei tunnu hellittävän Lastensuojelun Keskusliiton arjessa millään. Toisaalta syyt ovat mukavia: joulukuun alussa STEA julkaisi avustusehdotuksensa. Lastensuojelun Keskusliitolle ehdotettiin myönnettäväksi avustusta Perheet keskiöön! -kehittämis- ja koordinaatiohankkeelle.  Hanketta on suunniteltu yhdessä 54 muun järjestön kanssa ja kuusi maakuntaa saavat oman perhekeskuskoordinaattorin, järjestöagentin. On tärkeää, että järjestöjen tarjoama tuki ja osaaminen kiinnitetään perhekeskustoimintaan. Raja-aitoja kannattaa kaataa siellä, missä se on mahdollista.

Osa työpöydälle ennen joulua kasaantuvista asioista kiinnittyy eduskunnan ja ministeriöiden käsittelyaikoihin. Kiireen tuntua lisää, että jouluviikon maanantaina tulee kutsu osallistua saman viikon torstaina pidettävään kuulemistilaisuuteen. Varsinkin kun kyse perhevapaajärjestelmän uudistamisesta, jossa huolettaa se, kuinka lapsen etu saadaan aidosti ohjaamaan uudistustyötä. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat jo keväällä julkaisseet yhteisen kannanoton muistuttaen siitä, kuinka tärkeää on huomioida lasten ja perheiden erilaiset ja yksilölliset tarpeet ja erityyppisten perheiden yhdenvertaisuus.

Eduskunnan agendalla on ollut myös kiistelty alkoholilainsäädäntö. Lastensuojelun Keskusliitto on tuonut esille, miten hallituksen esityksen kokonaisvaikutukset ovat kielteiset sekä kansanterveyteen että kansantalouteen. Alkoholilain uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia lasten ja perheiden arkeen. Alkoholia on kuitenkin lähestytty lain valmistelussa ennen kaikkea elinkeinopoliittisena kysymyksenä. Hallituksen esityksestä tulisi tehdä kokonaisvaltainen lapsivaikutusten arviointi ja julkaista se. Julkaiseminen on tärkeää siksi, että voimme jatkossa palata tehtyyn lapsivaikutusten arviointiin ja tarkastella lainsäädännön muutosten vaikutuksia ennakkoarvioinnin valossa.

Oma kokemus ei ole tietoa

Monet uudistukset perustuvat tarpeeseen tehostaa lapsille ja perheille tarjottavaa tukea ja palvelua. Paljon on tietoa saatavilla ratkaisujen pohjalle. Silti luvattoman usein tuntuu, että mielipiteestä muodostuu tieto. Oman kokemuksen tai hyvän tavan toimia pitäisi sopia muillekin vanhemmille tai lapsiperheille. Lapsen etu katoaa elinkeinopolitiikan alle ja tutkimustieto, joka vahvistaa, että hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa ja ongelmilla on taipumus kumuloitua, jätetään käyttämättä.

Usein kuulee omakohtaisia vastauksia monimutkaisiin ja moniulotteisiin kysymyksiin. ”En minäkään mennyt pilalle, vaikka vanhemmat hoitivat varhaislapsuuden minua kotona.” Näin juuri, ei moni muukaan, mutta kyse onkin siitä, että varhaiskasvatuksen on osoitettu laadukkaasti ja universaalilla palveluperiaatteella toimiessaan auttavan juuri niitä lapsia, joiden lähtökohdat kaipaavat tasoittamista.

Moni perustelee omalla sivistyneellä alkoholin käytöllä alkoholilakiin tarvittavia muutoksia. Moni meistä käyttääkin alkoholia oikein ja kohtuudella. Tämä tieto ei silti auta tai lohduta niitä 70 000 lasta, jotka kärsivät toisen tai molempien vanhempien päihdeongelmasta. Mistä nämä lapset saavat tukensa koulunkäynnille, kun heillä tutkitusti on muita harvemmin peruskoulun jälkeistä ammattiin valmistavaa koulutusta? Millä huolehditaan, ettei palvelukuorma heidän kohdallaan kasva enemmän tarvittavien sosiaali-, terveys- ja mielenterveyspalvelujen myötä? Millä päättäjät takaavat näille lapsille turvallisen arjen?

Tällaiset työhön liittyvät joulukiireet saavat aikaan turhautumista. Kun tietoa on saatavilla, mutta sitä ei käytetä päätöstenteon tukena. Kun lapsen etu sivuutetaan ja joissain tilanteissa toimitaan jopa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen vastaisesti.

Onneksi on ne rakastamani omat joulukiireet. Teen niitä juuri sen verran kuin jaksan, ne eivät tuota minulle stressiä. Sen sijaan, ne auttavat tyhjentämään päästä työvuoden aikana sinne kertynyttä kuormaa. Vuoden alussa on taas tilaa ja voimia edistää lapsen edun toteutumista.

Oikein hyvää joulunaikaa kaikille ja huolehditaan myös heistä, joille joulunaika ei ole yhtä valoisa!

Kirjoittaja

Hanna Heinonen, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja, hanna.heinonen(a)lskl.fi, p. 040 838 4027