Hyppää sisältöön

Kolme vinkkiä aluevaltuutetuille

Politiikka & Yhteistyö
Blogit
15.02.2022
Kolme vinkkiä aluevaltuutetuille

"Onnea jokaiselle aluevaltuutetulle! Olette tärkeän tehtävän edessä. Hyvinvointialueen rakentamisen aika on erityisen merkittävä vaihe. Nyt luodaan rakenteet ja toimintamallit, jotka ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa pitkälle tulevaisuuteen", Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsi- ja perhepolitiikan sekä lasten oikeuksien johtava asiantuntija Esa Iivonen antaa blogikirjoituksessaan kolme vinkkiä uusien aluevaltuutettujen työn tueksi.

Vinkki 1: Elämänkaarimalli hyvinvointialueen rakenteeksi

Hyvinvointialueen hallinnon rakenteen pohjautuminen ihmisen elämänkaareen tukisi ihmislähtöistä päätöksentekoa ja johtamista. Malli rakentuu elämänkaaren mukaisesti jäsennetyistä kokonaisuuksista (lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikäihmiset). Kullakin kokonaisuudella olisi oma lautakuntansa. Elämänkaarimallin mukaisessa organisaatiorakenteessa pystyttäisiin tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti eri ikävaiheissa olevien ihmisten tarpeita ja hyvinvoinnin ja terveyden haasteita. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja tuki kannattaa koota perhekeskusverkostoon. Perhekeskusmallissa palveluja ja tukea kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.

Vinkki 2: Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa huomio lapsiin ja nuoriin

Sote-uudistuksen ja siten myös hyvinvointialueen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, jotka ovat Suomessa suuria. Tässäkin on syytä muistaa, että hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Myös hyvinvointi- ja terveyserot muodostuvat pitkälti jo lapsuuden ja nuoruuden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden kaventamisessa huomio kannattaa suunnata lapsiin ja nuoriin ja heidän erilaisiin tilanteisiinsa. Miten hyvinvointialue huomioi esimerkiksi perheet, joilla on pitkäaikaisia toimeentulovaikeuksia, eri tavoin vammaiset tai neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat lapset ja nuoret, maahanmuuttotauset lapset ja nuoret sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret?

Onko lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen huomioitu vastaavalla tavalla kuin fyysisen terveyden edistämisen?

Vinkki 3: Lapsivaikutusten arviointi osaksi hyvinvointialueen toimintaa

Vaikutusten arvioinnilla saadaan tietoa päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen perustaksi. Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Hyvinvointialuetta velvoittavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisena perusteena otettava huomioon lapsen etu. Myös talousarviopäätösten lapsivaikutukset tulee arvioida eli toteuttaa lapsibudjetointia. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsilla ja nuorilla on paljon hyödyllistä tietoa, jota tarvitaan päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi. Tukea lapsivaikutusten arviointiin, lapsibudjetointiin sekä lasten ja nuorten kuulemiseen saa ohjeistuksesta, joka on toteutettu osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa (Valtioneuvosto.fi).

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje