Kotihoidon tuki kaipaa uudistamista

Kotihoidon tuki on perheiden näkökulmasta tärkeä ja paljon käytetty etuus. Suurin osa vanhemmista haluaa hoitaa lasta kotona ainakin 1,5-vuotiaaksi saakka. Kotihoidon tuki on tarjonnut joustavuutta ja valinnanmahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa eläville perheille.

Koska kotihoidon tuen taso on matala, monet kunnat maksavat kotihoidon tuen kuntalisää. Kuntalisiin liittyy kuitenkin ongelmia. Olisi perusteltua ottaa ne tarkasteluun. Kotihoidon tukea tulisi kehittää valtakunnallisesti eikä jättää sitä yksittäisten kuntien ratkaistavaksi.

Kotihoidon tuen kuntalisät asettavat tukea käyttävät lapsiperheet toimeentulon kannalta eriarvoiseen asemaan asuinkunnasta riippuen. Kunnat asettavat myös erilaisia ehtoja kuntalisän saamiselle. Kuntaliiton selvityksen mukaan ehtoja asettaneista kunnista valtaosa edellyttää, että perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Tällöin rajoitetaan vanhempien sisarusten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen, mikä on ristiriidassa varhaiskasvatukseen osallistumiselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Kotihoidon tuen kuntalisän ehdot johtavat näissä tapauksissa siihen, että lapsen varhaiskasvatusta ei tarkastella hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan.

Kelan maksaman kotihoidon tuen määrä on tällä hetkellä yhdestä alle 3-vuotiaasta hieman alle 343 euroa kuukaudessa. Muista kotona hoidetuista perheen alle kolmivuotiaista lapsista maksetaan hieman alle 103 euroa ja yli kolmivuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista hieman alle 66 euroa kuukaudessa lasta kohden. Kotihoidon tuen ajatuksena on ollut tarjota vaihtoehto alle kolmivuotiaiden lasten hoitoon.

Yli kolmevuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on OECD-maiden asettama tavoite ja yksi tärkeä keino lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi. Suomi (82 %) on vielä jäljessä tavoitteesta (96 %), vaikka osallistumisaste onkin noussut viime vuosina. Kotihoidon tuen sisaruslisät ja kuntalisät vähentävät kolme vuotta täyttäneiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lasten oppimisen tukemisessa ja hyvinvointierojen kaventamisessa.

Tuki keskitettävä alle kolmivuotiaiden lasten kotihoitoon

Kotihoidon tuen sisaruslisästä luopumista tulisi harkita ja keskittää kotihoidon tuki alle kolmivuotiaiden lasten kotihoidon tukemiseen. Koska käytetyt kotihoidon tukijaksot ovat lyhentyneet, voisi kotihoidon tukikautta hieman lyhentää ja samalla nostaa tukitasoa. Tämä tukisi tukikuukausia käyttävien perheen toimeentuloa tärkeässä pikkulapsivaiheessa, jolloin lapsiperheköyhyys perheen elämänkaarella on yleisintä. Pikkulapsivaiheessa koetulla köyhyydellä on tuoreen tutkimustiedon mukaan suuri kielteinen vaikutus lapsen kehitykseen.

Kotihoidon tukea arvostellaan usein siitä, että sen katsotaan heikentävän äitien työllisyyttä ja vähentävän varhaiskasvatukseen osallistumista. On kuitenkin syytä huomata, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin koko ajan kasvanut, perheiden käyttämä tukiaika on lyhentynyt ja ero äitien ja lapsettomien naisten työllisyydessä on selvästi kaventunut viime vuosien aikana.

Vuonna 2018 äitien työllisyysaste oli enää 1,3 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin lapsettomien naisten. Äitien työllisyysaste on kokoaikatyön yleisyyden vuoksi Suomessa poikkeuksellisen korkealla tasolla.

Osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut erityisesti 2–3-vuotiaiden keskuudessa ja se on Suomessa nyt OECD-keskiarvon yläpuolella. Sitä vanhempien lasten osallistumisaste on kasvanut, mutta hitaammin ja siihen tulisi etsiä keinoja. Varhaiskasvatusmaksujen alennus ja 5-vuotiaiden maksuttoman esiopetuksen pilotit ovat olleet hyvä suunta.

Kaiken kaikkiaan pienten lasten hoitojärjestelmää on tärkeä tarkastella ja kehittää valtakunnallisesti. Kotihoidon tuella on edelleen paikkansa suomalaisessa perhepolitiikassa, mutta sitä tulisi uudistaa. Kuntakohtaiset kotihoidon tuen ratkaisut ja kotihoidon tuen sisaruslisä kolme vuotta täyttäneistä lapsista voivat heikentää lapsen oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen. Tärkeintä on kehittää järjestelmää lapsen oikeuksien ja yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta ja vahvistaa lasten yhdenvertaisuutta.

Kirjoittaja
Milla Kalliomaa
MLL:n pääsihteeri
OMEP-toimikunnan puheenjohtaja

OMEP (World Organization for Early Childhood Education) on kansainvälinen varhaiskasvatusjärjestö, joka toimii lähes 70 valtiossa ympäri maailman. Suomen OMEP-toimikunta toimii Lastensuojelun Keskusliiton alaisuudessa. Toimikunnassa ovat edustettuina lisäksi Mannerheimin lastensuojeluliitto (pj.), Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Lastentarhanopettajaliitto, Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto, Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Varhaiskasvatuksen AMK-verkosto.