Hyppää sisältöön

Kuinka hyödyntää kokemusasiantuntijuutta palveluissa hyvinvointialueilla?

Osallisuus
Lastensuojelu
Blogit
25.01.2023
Kuinka hyödyntää kokemusasiantuntijuutta palveluissa hyvinvointialueilla?

Kuinka hyödyntää kokemusasiantuntijuutta palveluissa hyvinvointialueilla? Tämän kysymyksen äärelle asetuttiin Valtakunnallisten lastensuojelupäivien Kokemusklubilla 4.10.2022 usean kokemusasiantuntijatoimintaa järjestävän toimijan ja aktiivisten alaseminaariin osallistuneen kanssa. Alaseminaarin järjestivät yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry ja Lastensuojelun Keskusliiton Kokemus tiedoksi- hanke.

Tällä hetkellä lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden kentällä eletään murrosvaiheessa monin tavoin. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistustyön (valtioneuvosto.fi) ja lastensuojelukenttä käy keskustelua tulevaisuuden visioista. Monissa visioissa kokemusasiantuntijuus nähdään vakiintuneena osana lastensuojelupalveluita, ei ainoastaan palveluiden kehittämisessä hyödynnettävänä voimavarana. Elämme tällä hetkellä murrosvaiheessa myös kokemusasiantuntijuuden osalta – olemme liikkumassa yksittäisen tarinoiden kuulemisesta kohti pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia asiakkaiden osallisuuden rakenteita. Kolmas merkittävä käsillä oleva muutos liittyy palvelujärjestelmämme muutokseen, kun 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille.

Learning Cafe-muotoisessa Pelastakaa Lapset ry:n ja Kokemus tiedoksi- hankkeen lastensuojelupäivien alaseminaarissa Pelastakaa Lapset ry, Pesäpuu ry, Kasper ry, Helsingin kaupungin lastensuojelun vanhempien kokemusasiantuntijaryhmä, Espoon nuoret yhteiskehittäjät ja Kokemusklinikka ry keskustelivat osallistujien kanssa hyvistä käytännöistä ja kokemuksista lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen liittyen osana palveluita ja niiden kehittämistä.

Kokemusasiantuntijuuden mahdollistavat rakenteet

Pesäpuun Learning Cafe-pisteellä keskusteltiin UP2US-hankkeen tuotoksista (pesapuu.fi). Hankkeen aikana on pohdittu kokemusasiantuntijatoiminnan mahdollistavia rakenteita, ja kokeiltu monipuolisesti uusia toimintamalleja, joilla on pyritty vastaamaan sijaishuollossa olleiden nuorten tarpeisiin. On huomattu, että nuorten yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kokemusasiantuntijatoimintaan vaatii sitä, että toiminta kiinnittyy hyvinvointialueiden rakenteisiin. Se vaatii organisaatioiden sitoutumista, osaamisen kehittämistä sekä jatkuvaa arviointia. Työryhmässä todettiin, että kokemusasiantuntijatoiminnalla voidaan saavuttaa merkittäviä inhimillisiä sekä taloudellisia säästöjä, jonka vuoksi tätä toistaiseksi satunnaisesti käytettyä voimavaraa tulisi hyödyntää enemmän.

Sosiaalityöntekijä Pauliina Levamo ja kokemusasiantuntija Terhi esittelivät alaseminaarissa Helsingin Kaupungin lastensuojelun ja perhesosiaalityön lasten ja nuorten vanhempien kokemusasiantuntijoiden ryhmätoimintaa. Helsingin Kaupunki on ollut edelläkävijä kokemusasiantuntijatoiminnan järjestämisessä osana lastensuojelun kehittämistä jo vuodesta 2016 lähtien. Helsingin Kaupungin lastensuojelussa toimii kahden ammattilaisen ylläpitämä kokemusasiantuntijavanhempien ryhmä, joka on rakennettu organisaation rakenteisiin sisään.

Pitäisikö  sekä asiakkaille, että työntekijöille olla käytettävissä kokemusasiantuntijan puhelinpalvelu?

Kokemusasiantuntijaryhmässä ratkotaan työntekijöiltä saapuvia yhteiskehittämisen kysymyksiä. Organisaatiolta toiminta vaati työntekijöiden tiedottamista ja jatkuvaa mainostamista. Ryhmään ohjautuu uusia henkilöitä myös työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden “puskaradion” kautta. Vuonna 2022 työntekijät ottivat kokemusasiantuntijat mukaan lastensuojelun kehittämiseen 20:ssa eri tapahtumassa.

Keskustelun aikana kokemusasiantuntijatoiminnan tarve tuli näkyväksi: “Voi kunpa meilläkin olisi tämä malli käytössä!” Ammattilaiset alkoivat kysellä kokemusasiantuntijalta omaan työhönsä liittyviä kysymyksiä, joihin kokemusasiantuntija antoi vastauksia. Pisteellä pohdittiin, että pitäisikö  sekä asiakkaille, että työntekijöille olla käytettävissä kokemusasiantuntijan puhelinpalvelu.

Kokemusasiantuntijatoiminta vaatii roolien uudelleentarkastelua

Pelastakaa Lapset ry:n pisteellä Johanna Sairanen esitteli kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä PeLan lastensuojelun palveluissa. Johanna on työskennellyt Pelastakaa Lapset ry:ssä kokemusasiantuntijavanhempana  helmikuun 2022 alusta. Työpajassa olennaisina seikkoina ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välisessä yhteistyössä nousivat esiin roolitus, tavoitteet ja rakenteet. Yhteinen ymmärrys asioista on välttämätön sekä työskentelyn kannalta että kokemusasiantuntijuuden juurruttamisessa osaksi palvelurakenteita. Uutena avauksena työpajassa ehdotettiin kokemusasiantuntijan hyödyntämistä jo varhaisen tuen vaiheessa – ennaltaehkäisevänä toimena jo ennen mahdollista lastensuojeluasiakkuutta.

Kasper ry:n Vanhempien ääni lastensuojeluun -hankkeen (suomenkasper.fi) työpajassa käsiteltiin kokemusasiantuntijuutta lastensuojelun oman lapsensa asiakkuuden kautta kokeneiden vanhempien näkökulmasta. Työpajassa pohdittiin, millaisissa tehtävissä kokemusasiantuntijoita tarvitaan, kun lastensuojelua kehitetään eri organisaatioissa ja hyvinvointialueilla. Millaisia tehtäviä ja rooleja kokemusasiantuntijalle on tarjolla ja mitä hänelle itselleen jää niistä käteen? Miten ammattilaisten, eri organisaatioiden ja vanhempien toiveet ja odotukset kohtaavat?

Kokemusasiantuntijoilla on ollut perinteisesti ”kertojan” tai “kokijan” rooli, mutta hyvien kokemusten ja kouluttautumisen myötä roolit ovat monipuolistumassa. Kun kokemusasiantuntijalla on ”kertojan” roolin sijaan vaikkapa ”vertaisen”, ”kehittäjän” ja ”vaikuttajan” rooli, pystyy hän hyödyntämään kokemuksiaan laajemmin toisten vanhempien tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi.

Merkittäväksi koettiin, se että työntekijä tarkastelee omaa rooliaan yhteiskehittämisessä.

Espoon nuorten yhteiskehittäjien pisteellä keskustelussa keskityttiin siihen, mitä yhteiskehittäjäryhmän käynnistäminen vaatii organisaatiolta ja yksittäisiltä työntekijöiltä. Espoon nuoret yhteiskehittäjät on perustettu yhteistyössä Osallisuuden aika ry:n kanssa.

Merkittäväksi koettiin, se että työntekijä tarkastelee omaa rooliaan yhteiskehittämisessä. Yhteiskehittäminen vaatii osapuolilta sellaista avoimuutta, joka voi olla ristiriidassa perinteisen viranomaisen roolin kanssa, kun taas kokemusasiantuntijoilla ajatellaan olevan lupa puhua kaikista kokemuksistaan vapaammin yksityishenkilöinä. Yhteiskehittämisessä kokemusasiantuntijat ja työntekijät kuitenkin tuovat tasavertaisina osapuolina oman näkökulmansa keskusteluun ja kehittämisen kohteena olevaan asiaan tai ilmiöön. Yhteiskehittäminen vaatii rohkeutta juuri sen vuoksi, että siinä murretaan tuttuja ja turvallisia rooleja.

Organisaatiolta yhteiskehittäminen ja kokemusasiantuntijuus vaativat niiden merkityksen tunnustamista ja sen toteen näyttämistä toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen vaadittavien resurssien turvaamisella.

Kokemusasiantuntijuutta voi hyödyntää lastensuojelun palveluissa esimerkiksi integroimalla kokemusasiantuntijat mukaan palveluiden kehittämisen kaikkiin vaiheisiin, konsultoimaan työntekijöitä, tarjoamaan vertaistukea asiakkaille, esitteiden suunnittelemiseen sekä tietoisuuden levittämiseen lasten ja nuorten oikeuksista sijaishuoltopaikoissa.

Learning Cafen Kokemusklinikka ry:n Mikael Söderströmin johdolla mietittiin Disneyhengessä mitä kokemusasiantuntijuus voisi olla ilman reunaehtoja. Todettiin, että kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteinen osaaminen on kuin typpi ja vety yhdessä, ne ovat happea palveluille.  Ne luovat mahdollisuuden uudenlaisille entistä vaikuttavammille ja asiakasystävällisemmille palveluille.

Lisäarvoa tuottava kokemusasiantuntijatoiminta vaatii tuekseen selkeät puitteet

Alaseminaari teki näkyväksi sen, että kokemusasiantuntijuuden käyttömahdollisuudet ovat lukuisat. Keskusteluissa toiminnan kannalta olennaiseksi nousivat kuitenkin selkeät rakenteet, yhteinen näky ja ymmärrys tavoitteista sekä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooleista.

Hyvinvointialueiden rakenteita suunniteltaessa kokemusasiantuntijuuden mukaanotto tuo toiminnalle lisäarvoa. Kentältä löytyy jo ilahduttavan paljon toimintamalleja ja tietoa, joiden pohjalta on mahdollista käynnistää ja toisaalta vakiinnuttaa kokemusasiantuntijuus osaksi lastensuojelun toimintakenttää.

Kirjoittajat:

Kaikki kokemusklubin 4.10.2022 alaseminaarin toimijat

Tove Lönnqvist, palvelutoiminnan kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
tove.lonnqvist@pelastakaalapset.fi
p. 050 502 0329

Kirsi Hokkila, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
kirsi.hokkila@lskl.fi
p. 040 481 8078

Laura Holmi, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
laura.holmi@lskl.fi
p. 041 527 9227

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje