Kulttuuritulkkauksesta apua kodin ja koulun yhteistyöhön  

Koulussa monikulttuurisuus on mieletön mahdollisuus yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä aikaisempia suvaitsevaisempien sukupolvien kasvamiseksi. Aina kaikki ei kuitenkaan mene kiireisessä kouluarjessa niin sanotusti kuin Strömsössä.

Koulunkäynnin kommelluksista kommunikoiminen ja niiden ratkominen kodin ja koulun välillä voi olla toisinaan konstikasta. Kaikille eväät elämään -vierailijablogisarjassa pureudutaan tällä erää maahanmuuttajataustaisten perheiden kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kulttuuritulkkausta tekevän Suomen Pakolaisavun Linkki-hankkeen näkökulmasta.

Tilastojen valossa maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset eivät menesty koulussa yhtä hyvin kuin kantaväestön. Usein koulunkäynnin haasteet johtuvat perheen heikommista voimavaroista tukea lapsia opinnoissa. Perhe on ehkä saapunut Suomeen pakoon konflikteja tai vainoa. Elämässä ennen Suomeen tuloa kohdattuja traumaattisia kokemuksia ei välttämättä ole koskaan käsitelty. Uuden kotimaan kielen, tapojen ja yhteiskunnan toimintamekanismien oppiminen kuormittavat. Tällaisissa tapauksissa koulun ja kodin yhteistyö sekä vuorovaikutuksen onnistuminen nousee avainasemaan oppilaan tukemisessa. Perheiden taustat ja tuen tarve vaihtelevat paljon.

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulunkäynnin tai kodin ja koulun välisen yhteisyön haasteita selitetään herkästi kulttuurista johtuviksi. Usein juurisyyt ovat kuitenkin väärinkäsityksissä tai inhimillisessä hädässä ja pahoinvoinnissa. Kielitaidon puutteen lisäksi koulun ja vanhempien erilaiset näkemykset ja odotukset voivat hankaloittaa vuorovaikutusta. Esimerkiksi vanhempien käsitykset omasta tai koulun henkilökunnan roolista oppilaan koulunkäynnin tukemisessa voivat erota suomalaisesta.

Taustoista riippumatta vanhemmat toivovat lapselleen parasta. Myös maahanmuuttajataustaiset vanhemmat toivovat yhteistyötä koulun kanssa. Tämä on ainoa keino pysyä ajan tasalla siitä, miten heidän lapsensa pärjää ja oppii uusia taitoja. Vanhemmat haluavat, että heidän lapsillaan olisi valoisa tulevaisuus.

Maahanmuuttajataustaisten perheiden kohtaamiselle ja vanhempien kysymyksille tarvitaan riittävästi aikaa. Henkilökohtainen, kasvokkainen vuorovaikutus maahanmuuttajaperheiden vanhempien kanssa on tärkeää. Myös yhdessä käytettävien toimintatapojen ja viestintävälineiden sopiminen edistää yhteistyötä.

Linkki-hankkeen tärkeä huomio on, ettei kodin ja koulun välinen vuorovaikutus pelkästään Wilman kautta usein toimi. Toisinaan opettajat etsivät keinoja kommunikoida perheen kanssa tavanomaisia käytäntöjä sujuvammin. Valitettavan usein tämä tapahtuu kuitenkin opettajan omalla ajalla. Usein opettajilla ei ole mahdollisuuksia tai aikaa syventyä perheiden asioihin riittävästi ymmärtääkseen niitä syvemmin.

Haastavan tilanteen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. On rohkeaa pyytää apua ja tukea yhteistyön rakentamiseen. Tulkki voi auttaa kielen kanssa, mutta kulttuuritulkkauksen keinoin voidaan avata erilaisia näkemyksiä yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja vanhempien sekä koulun roolista. Tällöin väärinymmärryksen mahdollisuus pienenee ja osapuolet voivat yhdessä käsitellä lapsen koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Suomen Pakolaisavun Linkki-hanke on maahanmuuttajaperheiden tukena päiväkoti- ja koulumaailmassa sekä palvelujärjestelmässä. Hanke tukee henkilökuntaa vanhempainilloissa, perheiden tapaamisissa ja puhelinkonsultoinnin kautta. Työmuoto on liikkuva: apua annetaan siellä, missä sitä tarvitaan. Kulttuuritulkkauksen kautta perheiden tilannetta ja toisaalta suomalaista varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmää voidaan oppia ymmärtämään syvemmin. Tavoitteena on, että yhteistyö helpottuu ja yhdessä löydetään sopivat tavat olla yhteydessä.

Kaikille eväät elämään -avustusohjelma vähentää eriarvoisuutta. Ohjelmassa on mukana 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi sen toteuttamista. Ohjelmaa rahoittaa STEA. Julkaisemme blogissamme ohjelmahankkeiden työntekijöiden kirjoituksia eriarvoisuudesta heidän työnsä näkökulmasta. 

Kirjoittanut Salla Karjalainen Linkki-hankkeen ohjaajan Mohamed Alin haastattelun pohjalta. Tekstiä ovat kommentoineet myös Harri Nieminen ja Ala Saeed Linkki-hankkeesta, sekä koulukuraattori Emnet Tarer Kontulan ala-asteen koulusta.