Lapsella on oikeus kulttuuriin – myös sinun kunnassasi

Lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus valita itselle mieluinen harrastus myös taiteen ja kulttuurin saralta. Kysymys on lasten oikeudesta kulttuuriin, kirjoittaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinaattori Ninni Pehkonen.

Myönnän, olen sortunut siihen aikoinaan itsekin. Minua pyydettiin keksimään erääseen tapahtumaan ohjelmaa lapsille ja sen sijaan, että olisin miettinyt asiaa enempää, ehdotin kasvomaalausta. Sitä samaa, mitä lapset saavat aina kaikissa tapahtumissa. Vaikka kasvomaalauksessa ei ole mitään pahaa, on se riman alitus silloin, kun lapsille olisi tarkoitus järjestää mielekästä tekemistä, ihan oikeaa ohjelmaa.

Noloa se on myös siksi, että Suomessa on runsaasti taiteen ja kulttuurin ammattilaisia, joiden taskut pursuavat mielenkiintoisia taidetyöpajoja ja esityksiä, jokaiselta taiteen osa-alueelta. Lastenkulttuurikeskuksissa on myös syntynyt innovatiivisia taidekasvatusmenetelmiä eri taiteenaloilta. Näistä koottuja menetelmäoppaita esimerkiksi taidekasvattajat, opettajat tai ohjaajat voivat hyödyntää toteuttaessaan lapsille työpajoja tai taidehetkiä.

Siitä huolimatta, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklaan on kirjattu lapsen oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin, ja jokaisen kunnan lakisääteisenä tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa, moni kunta on edelleen visusti pää kasvomaalipurkissa. Silloin on vaikea nähdä, millaista taidetta ja kulttuuria lapsille omassa kunnassa voisi olla tarjolla. Saati, että tulisi kysyneeksi kohderyhmältä, mitä he itse haluaisivat. Osa kuntapäättäjistä ei liene edes perillä siitä, miksi lastenkulttuuri ylipäätään pitäisi muistaa, kun budjetteja pyöritellään. ”Ei kai ne kasvomaalit kovin paljoa maksa?”

Sen lisäksi, että taiteesta ja kulttuurista voi iloita ja nauttia ihan vain sen itsensä vuoksi, on siitä runsaasti hyötyä kaikenikäisille lapsille. Taideharrastusten parissa lapset voivat luoda uusia ystävyyssuhteita, kehittää yhteistyötaitojaan ja saada osallisuuden kokemuksia. Taidetoiminnan ohessa he voivat harjoitella yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja, ja pohtia isoja teemoja kuten ilmastonmuutos tai ihmisoikeudet. Taiteen kautta on turvallista opetella tunnistamaan omia tunteitaan. Taideharrastuksilla on positiivinen vaikutus lasten koulunkäyntiin, esimerkiksi lukutaidon kehittymiseen.

Lastenkulttuurilla on myös positiivinen vaikutus kuntatalouteen. Taiteilijoiden lisäksi lastenkulttuuri työllistää paljon muitakin ammattilaisia ja lastenkulttuuri tuo säästöjä hyvinvointivaikutustensa ansiosta. Eikä kannata väheksyä niitä turistien tuomia euroja, jotka tulevat kuntaan lastenkulttuurin myötä. Lastenkulttuuriin kannattaa siis panostaa myös kuntatalouden vuoksi.

Viime vuonna käynnistyneen Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Mallilla halutaan mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Lasten ja nuorten kuuleminen on myös huomioitu. Kun kunnissa lähdetään edistämään Harrastamisen Suomen mallia, lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus valita itselle mieluinen harrastus myös taiteen ja kulttuurin saralta. Kysymys on lasten oikeudesta kulttuuriin.

Tutustu Lastenkulttuurin menetelmäoppaisiin.

Blogikirjoitus on osa lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä Anna ääni lapselle -kampanjaa. Tule mukaan varmistamaan, että tulevissa kuntavaaleissa keväällä 2021 valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta!