Lapset ja nuoret mukaan lapsivaikutusten arviointiin
Kuulemalla lapsia tiedämme paremmin, millaiset päätökset ja palvelut kunnissa ovat lasten kannalta vaikuttavia. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus on lapselle arvokasta.
Helposti luulemme, kun nimessä tai toiminnassa mainitaan lapsi, ovat lapset automaattisesti mukana ja osallisia. Näin ei kuitenkaan ole. 2000-luvun alussa toimin työntekijänä lapsikeskeistä lastensuojelua kehittävässä hankkeessa. Muutamaankin kertaan kuulin kommentteja, että ”eikö tuo ole itsestään selvää” tai ”nimi on varmaan vitsi”.
Aikuiset, ammattilaiset ja päättäjät ovat hyviä valtaamaan tilan lapsilta: saatamme ajatella, että aikuisina tiedämme, mikä on lapsille parasta ja epäillä, ettei lapsilla ole riittäviä taitoja tuoda esiin näkemyksiään. Siksi on aiheellista korostaa, että myös lapsivaikutusten arviointia tulee tehdä yhdessä lasten kanssa.
”Me olemme osa tätä yhteiskuntaa siinä missä aikuisetkin”
Lapsille merkitykselliset ihmiset, yhteisöt ja paikat ovat siellä, missä lapsi arkeaan viettää: kodissa, varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa, leikkipaikoissa, kauppakeskuksissa, vapaa-ajan tiloissa, verkossa. Useat kunnissa tehtävät päätökset koskevat lapsia suoraan tai välillisesti. Lapset elävät näitä päätöksiä todeksi. Jotta päätösten vaikutuksia lapsille voi arvioida, tarvitaan moninäkökulmaista tietoa: mitä tutkimusten kautta tiedämme, mitä lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset osaavat kertoa siitä, mikä lapsille on parasta ja miten lapset itse asian kokevat.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen myötä olemme sitoutuneet huomioimaan lapsen edun kaikissa päätöksissä sekä kuulemaan lasten omia näkökulmia. Ottamalla lapset mukaan lapsivaikutusten arviointiin toteutat siis lapsen oikeuksia. Kun tiedämme lasten ajatuksia, tiedämme paremmin millaiset päätökset ja palvelut ovat lasten kannalta vaikuttavia. Lasten aidolla kuulemisella voi myös olla merkittäviä hyvinvointivaikutuksia. Kuulemisen tilanteet voivat olla lapsen elämässä kohtia, joissa aikuinen kuuntelee ja tajuaa.
”Lapsille on tärkeää osata ja voida ilmaista itseään”
Lasten kuuleminen osana päätöksentekoa voi tuntua vaivalloiselta. On kuitenkin olemassa monenlaisia tapoja, paikkoja ja mahdollisuuksia hyödyntää kuulemisessa esimerkiksi lasten kanssa jo toimivia ammattilaisia. Heillä on paljon osaamista lasten kuulemiseen sekä toiminnoissa luontevia paikkoja, joissa lapsia kuulla. Päätettävä asia voi tuntua aikuisen näkökulmasta pienemmille lapsille liian abstraktilta ja isolta. Onkin hyvä pohtia sitä, miten tämän asian lapsille kuvaa ja etenkin, miten erittelee sen lapsille ymmärrettäväksi.
Pienemmät lapset harvoin vastaavat yksiselitteisesti kysyttävään asiaan, ja kuuleminen vaatii siksi aina jonkin verran lapseen tutustumista ja erilaisia kerronnan ja vuorovaikutuksen tapoja, jotta aikuinen kuulijana ymmärtää, miten lapsi asiaa lähestyy ja minkälaisia merkityksiä sille antaa. Lapset ovat taitavia kuvaamaan monin eri tavoin näkemyksiään, kunhan olemme lapsen kanssa mahdollisimman avoimessa ja aidossa vuorovaikutuksessa.
”Jotta lapsi huomaa, että on arvokas”
Lasten kuuleminen osana lapsivaikutusten arviointia ei tarkoita päätösvallan siirtämistä lapsille. Vastuu ja velvollisuudet säilyvät aikuisilla. Kuulluksi tulemisen kokemus erilaisissa päätöksenteon kohdissa, niin pienissä ja arkisissa tilanteissa kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, voi jo itsessään riittää. Se voi olla arvokas nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus.
”Olemme ehkä pieniä, mutta olemme vahvoja”. Katso videolta lisää lasten ajatuksia siitä, miksi aikuisen pitää kuunnella lapsia.
Hanna Tulensalo
Kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Blogikirjoitus on osa lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä Anna ääni lapselle -kampanjaa. Tule mukaan varmistamaan, että tulevissa kuntavaaleissa 2021 valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta!
Kommentit (0)