Lapset on huomioitava hyvinvointialueiden pelastustoimen kehittämisessä

Hyvinvointialueiden on varmistettava toiminnan alusta lähtien, ettei lapsia unohdeta pelastustoimen ja hyvinvointialueiden häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisessa ja muussa kehittämistyössä.

Olipa kyseessä suuronnettomuus tai pitkittynyt myrsky, on häiriötilanteella lähes aina vaikutuksia lapsiin: vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä esimerkiksi vanhempien, koulun tai median kautta. Lasten reaktioihin kriisitilanteissa vaikuttavat muun muassa perheen ja yhteisön suoja tai sen puute sekä mahdolliset aikaisemmat traumaattiset kokemukset.

Suomessa on edetty hyvin häiriöihin varautumisessa, turvallisuudessa sekä viranomaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyössä. Eri toimijoiden valmiussuunnitelmiin tarvitaan kuitenkin vielä konkreettisia ohjeita lasten ja perheiden kohtaamiseen, huomioimiseen ja esimerkiksi psykososiaalisen tuen järjestämiseen.

Lapset kärsivät häiriö- ja kriisitilanteissa usein muita ryhmiä enemmän, koska eri kehitysvaiheissa lapset ovat huomattavasti aikuisia alttiimpia ympäristön muutoksille. Lapset ovat riippuvaisia aikuisista, he ymmärtävät tilanteet eri tavoin kuin aikuiset ja heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat rajalliset. Maahanmuuttajaperheiden ja –lasten avun saantia voivat lisäksi kriisitilanteessa vaikeuttaa esimerkiksi kielimuuri, sosiaalisten verkostojen puute ja epävarma maassaolostatus.

Kriisitilanteissa lapset ja nuoret tarvitsevat oikeaa ja ymmärrettävää tietoa. Alueellisten toimijoiden valmiussuunnitelmiin olisi hyvä kirjata, miten lapsille viestitään kriisin aikana. Vanhemmat ja muut lapsen tukiverkot tarvitsevat usein tukea, jotta he pystyvät auttamaan lapsia.

Kunnissa kouluilla, päiväkodeilla ja järjestöillä on tärkeä rooli viranomaistiedon välittäjinä lapsille, jotta se sopii eri-ikäisille lapsille ja saavuttaa nuoria myös verkossa. Maahanmuuttajajärjestöjä, kulttuuritulkkeja ja kielitaitoisia henkilöitä tarvitaan kriisitilanteessa, kun täytyy viestiä monilla kielillä eri kohderyhmille.

Alueelliset valmius- ja evakuointikeskukset voivat koota häiriötilanteessa viranomaiset, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset tuottamaan alueen asukkaille tietoa ja palveluja. Fyysisen avun lisäksi on oleellista, että keskuksissa tarjotaan psykososiaalista tukea ja että lapsille sekä perheille on oma, turvallinen tila.

Kaikessa varautumisessa on tärkeää huomioida päätösten ja toiminnan vaikutukset lapsiin. Lapsivaikutusten ennakko- ja jälkiarviointia olisi hyödyllistä soveltaa myös alueellisten toimijoiden valmiussuunnitelmiin.

Anna Mikkonen
Asiantuntija – varautuminen ja valmiussuunnittelu, Pelastakaa Lapset ry

Tiina-Maria Levamo
Erityisasiantuntija – lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö, Pelastakaa Lapset ry

Lue lisää

• Lapset ja perheet on huomioitava varautumisessa (turvallisuuskomitea.fi) 
• Pelastakaa Lapset: Lapset kriiseissä – Selvitys lasten haavoittuvuudesta ja asemasta varautumisessa ja häiriötilanteissa, 2021 (pdf).

Selvityksessä tarkasteltiin viranomaisjulkaisuja, akateemisia tutkimuksia sekä eri lapsitoimijoiden materiaaleja. Selvitykseen haastateltiin kahtatoista viranomaisia, tutkijayhteisöä ja järjestötoimijoita edustavaa asiantuntijaa Suomesta ja Euroopasta, ja teetettiin pienehkö kysely asiantuntijoille Suomessa keväällä 2021.