Lapsivaikutukset on arvioitava hallitusohjelman valmistelussa

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsiin kohdistuvissa päätöksissä lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste. Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista. Yleisesti lapsia tai lapsiryhmiä koskevissa asioissa lasten edut selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla päätökset voidaan tehdä lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Lapsivaikutusten arvioinnin lisääntymisestä huolimatta lapsivaikutukset jäävät edelleen usein pintapuoliselle tarkastelulle lyhytaikaisten taloudellisten vaikutusten saadessa arvioinneissa pääasiallisen huomion. Jos päätöksenteko perustuu kapeaan ja yksipuoliseen tietoon, merkittäviä tekijöitä jää huomioimatta. Tällöin vaikutukset voivat olla sekä hyvinvoinnin että julkisen talouden kannalta kielteisiä.

Lapsiin vaikuttavia julkisen talouden sopeutuksia ei voi tehdä ilman lapsivaikutusten arviointia

Erityisen tärkeässä roolissa monipuolinen ja huolellinen vaikutusten arviointi on julkisen talouden sopeutustoimia tehtäessä. Esimerkiksi silloin, kun kohdistetaan leikkauksia palveluihin tai sosiaaliturvaan. Leikkaus, jolla saadaan tänään yhden euron säästö, voikin olla huomisen 10 euron tai 50 euron meno. Jos leikkauksen seurauksena on pahoinvoinnin ja syrjäytymisen lisääntymistä sekä palvelujen ja toimeentuloetuuksien tarpeen ja kustannusten kasvua, ei voida puhua hyvästä julkisen talouden hoidosta. Koska hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa, tämä koskee erityisesti lapsiin ja nuoriin vaikuttavia leikkauksia. Tästä on kokemusta. 1990-luvun laman aikana toteutetut lapsiin ja nuoriin kohdistuneet säästöt eivät olleetkaan säästöjä vaan lisääntynyttä pahoinvointia ja kasvaneita kustannuksia.

Valtiovarainministeriö on virkamiespuheenvuorossaan ehdottanut lukuisia leikkauksia lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja toimeentuloturvaan. Lapsivaikutuksia ei ole näissä ehdotuksissa arvioitu, vaikka myös valtiovarainministeriö korostaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja ministeriössä on kehitetty lapsibudjetointia.

Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta meidän on panostettava lapsiin ja nuoriin

Hallitusohjelman valmistelussa lapsivaikutukset tulee arvioida ja ottaa huomioon. Vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta meidän on huolehdittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä. Hallitusohjelman valmistelun lapsivaikutusten arviointia tukee se, että meillä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja sen kipukohdista runsaasti tietoa. Ajankohtaisia haasteita, joihin kaivataan panostuksia ovat esimerkiksi lapsiperheköyhyyden torjunta, varhaiskasvatus, koulutus sekä lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen. Jos näihin panostaminen laiminlyödään, seurauksena on pahoinvoinnin kasvua, ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen lisääntymistä, oppimistulosten ja koulutustason laskun jatkumista sekä julkisen talouden kustannusten nousua.

Hallitusohjelman valmistelu on tiivis prosessi, jonka yhteydessä kaikista tarvittavista asioista ei ole mahdollista toteuttaa kattavaa lapsivaikutusten arviointia. Niistä asioista, joissa kattavaa arviointia ei ole mahdollista toteuttaa, hallitusohjelman kirjaukset tulisi tehdä niin, että ne antavat tilaa myöhemmin tehtäville kattavammille lapsivaikutusten arvioinneille ja niiden tulosten huomioon ottamiselle päätöksenteossa.

Hallitusneuvotteluihin osallistuvien kannattaa tutustua kansallisen lapsistrategian seurantakertomukseen ja lapsivaikutusten arvioinnin tueksi laadittuihin aineistoihin. Esimerkiksi lainvalmistelijoille suunnattua lapsivaikutusten arvioinnin käsikirjaa voi hyödyntää myös hallitusohjelman kirjoittamisessa. Osana lapsistrategian toimeenpanoa on myös tuotettu lapsivaikutusten arvioinnin ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat mukana omana kokonaisuutenaan lapsistrategian ja eOppivan toteuttamassa lapsen oikeusien verkkokoulutuksessa.

• Tutustu Anna ääni lapselle -eduskuntavaalikampanjaan täällä.
• Kaikki Anna ääni lapselle -blogisarjan kirjoitukset löydät täältä.

Kirjoittaja:

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Linkit kirjoituksessa mainittuihin aineistoihin:  

• Kansallisen lapsistrategian seurantakertomus
• Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille   
• Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa
• Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella
• Lapsen oikeudet – Työkaluina lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi -verkkokoulutus