Lasten suojeluun tarvitaan vahvempaa syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä

Monimutkaisessa maailmassa kaikki ei ole yksinkertaistettavissa, mutta eri tekijöiden välisiä yhteyksiä voidaan havaita. Lasten suojelemisen kontekstissa syy-seuraussuhteita tulisi huomioida entistä enemmän. Tutkimukset osoittavat, että lapsuuden suojaavat tekijät kantavat aikuisuuteen ja vastaavasti riskitekijät ja niiden kasautuminen lisäävät haavoittuvuutta.

Muun muassa ACE -tutkimuksesta, Adverse Childhood Experiences lapsuusajan haitalliset kokemukset (ajpmonline.org), tiedämme riskitekijöiden vaikuttavan monella tavalla henkilön lähtökohtiin, myöhempään elämään, terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsuuden aikaisia haitallisia kokemuksia ovat esimerkiksi fyysisen ja psyykkisen väkivallan eri muodot, monenlainen laiminlyönti ja perhedynamiikan toimimattomuudet. Mitä enemmän yksittäiselle ihmiselle kasaantuu eri riskitekijöitä ja haavoittuvuutta, sitä suurempi riski hänellä on myöhemmän elämän vaikeuksiin niin mielenterveyden kuin fyysisen terveyden, riippuvuuksien, heikon opintomenestyksen ja työelämään kiinnittymisen sekä ennenaikaisen kuoleman suhteen.

Havaitut yhteydet ovat arkea liian monen lapsen elämässä tälläkin hetkellä

Tänäkin aamuna kaksivuotias on saattanut etsiä ruokaa kodin roskiksesta, kolmasluokkalainen on aamulla ennen kouluun lähtöä varmistanut vanhempansa hengittävän ja 17-vuotias ei ole kyennyt näkemään järkeä heräämisessä – vuosia kestänyt henkiinjäämistaistelu ja huoli läheisten pärjäämisestä on tyrehdyttänyt liian varhain itsenäistymään joutuneen nuoren unelmoinnin. Ilman turvallista tätä hetkeä on melkein mahdotonta suunnitella tulevaisuutta.

Ilman turvallista tätä hetkeä on melkein mahdotonta suunnitella tulevaisuutta.

Lapselle aikuisten maailma on aina vähän totalitäärinen ja lapsi sopeutuu helposti lähiyhteisönsä aiheuttamaan myrkylliseen stressiin. Aikuiset saattavat myös liiallisesti kuvitella ymmärtävänsä lapsen tämänhetkistä todellisuutta oman lapsuuskokemuksensa perusteella. Monet lapsuuden haitallisista kokemuksista ovat myös ylisukupolvisia. Haitallisten kokemusten kasaantumisen kierteen voi katkaista, mutta siihen tarvitaan asiakkaan, yhteisöjen ja yhteiskunnan, kaikkien toimijoiden yhteinen tahtotila. Vaikka henkilö olisi kokenut elämässään kasautuvia haitallisia kokemuksia, on kuitenkin laaja joukko keinoja auttaa yksilöä toipumaan niistä ja katkaisemaan ylisukupolvista kierrettä. Aikuisten, yhteiskunnan velvollisuus on varmistaa jokaiselle lapselle arkinen huolenpito, turvallinen kasvuympäristö sekä turvallinen ja kannustava aikuinen.

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset näkevät todellisuuden, jossa heidän asiakkaansa ovat saattaneet vuosia elää. Yksittäinen toimija tai työntekijä on kuitenkin keinoton, jos auttamiseksi ei osata tehdä yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Lapsiystävällinen politiikka kaikilla toimillaan katkaisee eriarvoistumiskehitystä ja rakentaa kaikille lapsille yhteiskunnallisen ympäristön, jossa voi unelmoida ja uskoa tulevaisuuteen. Lapset tulee nähdä aikuisten palveluissa ja lapsiin kohdistuviin riskitekijöihin tulee puuttua.

Syy-seuraussuhteet tulee huomioida ennaltaehkäisevästi

Korjaavaa työtä tullaan aina tarvitsemaan, mutta jos ennaltaehkäisevät palvelut olisivat riittävän kattavat ja laajat, korjaavan työn tarvetta olisi vähemmän. Haitallisiin tapahtumaketjuihin puuttuminen hyvissä ajoin ja niiden ennaltaehkäiseminen ei ole pelkästään yhteiskunnalle edullisempaa ja turvaa terveen yhteiskunnan jatkuvuutta, vaan yksittäisten ihmisten ja perheiden elämää ajatellen minimoi inhimillistä kärsimystä ja antaa välineitä ja toivoa parempaan elämään.

Aidosti lapsiystävällinen ja lapsivaikutukset huomioiva yhteiskunta mitataan kuitenkin vasta lasten arjessa toteutuvissa käytännöissä.

Kansallista lapsipolitiikkaa laatiessa tulee huomioida pitkäjänteisesti syy-seuraussuhteita. Parlamentaarisessa yhteistyössä laadittu Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia (julkaisut.valtioneuvosto.fi) on askel kohti pitkäjänteisempää lapsipolitiikkaa. Aidosti lapsiystävällinen ja lapsivaikutukset huomioiva yhteiskunta mitataan kuitenkin vasta lasten arjessa toteutuvissa käytännöissä – lasten instituutioissa ja aikuisten palveluissa, yhteiskunnan arvoissa.

Kukaan toimija ei voi yksin luoda toimivaa yhteiskuntaa, vaan lasten suojelemisesta on otettava kollektiivinen vastuu. Tämän yhteiskunnan aikuisten on kannettava vastuu kasvavasta sukupolvesta ja edistettävä tulevien sukupolvien edellytyksiä turvalliseen ja kukoistavaan lapsuuteen. ”Koska lapset ovat tärkeintä mitä meillä on”.

Toivomme kansalliseen lasten suojelemiseen:

• Vahvempaa syy-seuraussuhteiden ymmärrystä ja tunnistamista: lapsuuden kokemukset eivät saa määrittää ihmisen tulevaisuutta.
• Olemassa olevan tutkitun tiedon hyödyntämistä ja riskitekijöihin varhaista puuttumista.
• Poliittista tahtoa vaikuttaa lapsuuden ja lapsiperheiden hyvinvointiin pitkäjänteisesti: lasten suojeleminen tulee nähdä yhteisenä, jokaista kansalaista ja viranomaista koskevana tehtävänä.

Kaikki Lastensuojelun visiota etsimässä -blogit löydät täältä.

Lähteet mm.

Hughes, M., & Cossar, J. (2016). The relationship between maternal childhood emotional abuse/neglect and parenting outcomes: A systematic review. Child Abuse Review (onlinelibrary.wiley.com), 25, 31– 45.

Korpilahti, U., Hakulinen, T., Tupola, S., Kettunen, H., Lillsunde, P, Aronen, E. (2019) Lapsiin kohdistuva väkivalta – suojaavat tekijät, riskitekijät ja seuraukset. Teoksessa Korpilahti, U., Kettunen, H., Nuotio, E., Nummi, V. M. & Lillsunde, P. (toim.) Väkivallaton lapsuus – Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025 osa II. Sosiaali- ja terveysministeriö, 28–49.

Laitinen, Merja (2004) Häväistyt ruumiit, rikotut mielet: tutkimus lapsina lähisuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä. Vastapaino.

Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät – MIELI ry (mieli.fi)

Paasivirta, Annukka; Holmi, Laura; Ståhlberg, Miia ja Laajasalo, Taina (2022) Uskalla nähdä : lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan tunnistamisen ja puuttumisen haasteet ammattilaisten silmin Tutkimuksesta tiiviisti 28/2022 (julkari.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

What Are ACEs? And How Do They Relate to Toxic Stress? (developingchild.harvard.edu)

Lastensuojelun visiota etsimässä -blogisarja on Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijoiden näkemyksiä eri teemoista, joita tulisi ottaa huomioon keskustelussa lastensuojelun kansallisesta visiosta ja lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta. Blogisarja ilmestyy noin kahden viikon välein.

Blogisarjaa kirjoittavat Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat Annukka Paasivirta, Laura Holmi, Elina Kekkonen, Jonna Lindqvist, Johannes Jahnukainen, Kirsi Hokkila ja Riikka Westman.