Luottamus ja selkeät toimintatavat tukevat lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen hyvää yhteistyötä

Viimeaikainen keskustelu lastensuojelusta on nostanut esille, kuinka tärkeää meidän on kehittää hyviä ja toimivia tapoja tehdä systemaattisesti ja joustavasti yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kaiken keskiössä on se, että lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa avun ja lapsen mahdollinen hätä huomataan ajoissa.

Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lasten elämässä osana heidän kasvuaan ja oppimisen polkuaan. Samaan aikaan sillä on tärkeä rooli lasten ja perheiden hyvinvoinnin sekä vanhemmuuden tukena. Tämä tehtävä on myös kirjattu alaa sääteleviin lakeihin, kuten varhaiskasvatuslaissa määriteltyihin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin.

Varhaiskasvatuksen arjessa on monia mahdollisuuksia tukea lasta ja perhettä. Aina varhaiskasvatuksen oma osaaminen ei kuitenkaan riitä ratkomaan tilanteita ja tällöin saatetaan tarvita lapsiperheiden sosiaalityön tai lastensuojelun apua. Näissä tilanteissa on tärkeää, että yhteistyö toimii saumattomasti. Viime viikkoina käyty keskustelu on kuitenkin osoittanut, että aina tässä ei onnistuta. Taustalla saattaa olla esimerkiksi tiedonsaantiin ja -vaihtoon liittyviä haasteita tai tietämättömyyttä siitä, kuinka erilaisissa lastensuojelutilanteissa tulee toimia. (Katso Ylen aamun keskustelu 1.3.2024: Toteutuuko hyvä lastensuojelu Suomessa?)

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyöhön on kehitetty monia hyviä ja toimivia käytäntöjä. Olimme tämän tärkeän teeman äärellä opetus- ja kasvatusalan messuilla Educassa järjestetyssä paneelikeskustelussa, jossa yhdessä varhaiskasvatuksen, sosiaalihuollon ja lastensuojelun ammattilaisten kanssa pohdimme yhteistyön kysymyksiä ja hyviä käytäntöjä.

Puheeksi ottamiseen tulee panostaa

Paneelikeskustelussa korostui luottamuksen merkitys puheeksi ottamisessa. Lapsen aloitukseen päiväkodissa tai muussa varhaiskasvatusyksikössä tulee panostaa ja varata aikaa siihen, että opitaan aidosti tuntemaan lapsi ja hänen perheensä ja saadaan rakennettua luottamusta. Hyviä kokemuksia oli myös siitä, että pidetään perheiden hyvinvointiin liittyviä teemoja esillä, pyydetään esimerkiksi lastensuojelu esittäytymään erilaisiin vanhempain- ja perheiltoihin ja madalletaan sitä kautta perheiden kynnystä hakea apua lastensuojelusta.

Eri syistä johtuen perheiden hyvinvointiin liittyvien asioiden puheeksi ottaminen koetaan monesti vaikeaksi. Yhtenä hyvänä vinkkinä keskustelussa nostettiin esille se, että otetaan asioita puheeksi jo ennen kuin ne edes ovat varsinaisia huolia. Esimerkiksi usein piiloon jäävää väkivaltaa voisi lähestyä systemaattisesti kaikkien perheiden kanssa keskustelemalla turvallisuudesta tai vaikkapa perheiden tavoista riidellä kotona. Tällaista toimintatapaa on kehitetty esimerkiksi Helsingin kaupungilla kouluterveydenhoitajien työssä. Tässä esimerkiksi Ensi- ja turvakotien Liiton kehittämät Turva10 -kysymykset (ensijaturvakotienliitto.fi) tai Toivon ja turvan työkalu (pelastakaalapset.fi) ovat hyviä apuvälineitä.

Tärkeää on myös löytää oikea aika ja paikka keskusteluille. Varhaiskasvatuksessa yksi tällainen kohta on jokaisen perheen kanssa käytävä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu (vasukeskustelu). Liedon kaupungilla päiväkodin johtajana toimiva Sami Luoto on kehittänyt systemaattisen ja yksinkertaisen puheeksi ottamisen mallin (lapsenmaailma.fi), jossa lapsen vasukeskustelussa vanhemmilta kysytään aina samat, myös perheen hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Puheeksi ottamisessa tärkeää on myös kyky kuunnella eli oikeastaan voisi puhua myös kuuntelemisen mallista.

Kysytään ajoissa ja annetaan tietoa

Jos joku asia pohdituttaa perheen tilanteessa, mutta ei ole aivan varma, kuinka siinä tulisi toimia, on yksi hyvä keino konsultoida lastensuojelua tai perhesosiaalityötä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Myös anonyymisti. Myös poliisin viranomaisnumerosta voi konsultoida. Paneelikeskustelussa nousi esille, että eri viranomaisnumerot tulisi löytyä helposti, vaikka ilmoitustaululta, jolloin nämä ovat löydettävissä myös silloin, kun on kiire.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja Espoon kaupungilla on muodostunut hyvä yhteistyön rakenne konsultointiin erityisesti Espoon keskuksen alueella ja tätä on kehitetty jo pidempään. Konsultaatio- tai päivystysnumerosta saa neuvoja siitä, onko lapsen asiassa syytä tehdä esimerkiksi lastensuojeluilmoitus (ja tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille). Numerosta saa neuvoja myös siihen, mitä palveluita on saatavilla heti, ja mikä olisi oikea palvelu lapselle. Lastensuojelua voi myös konsultoida silloin, jos ei tiedä, mitä huolesta saa kertoa vanhemmille ja miten asioista saa kysyä.

Sujuva tiedonkulku varhaiskasvatuksesta lastensuojeluun ja toisin päin on yksi keskeinen yhteisen työn onnistumisen edellytys. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on toisaalta mahdollisuus jakaa tietoa ja toisaalta myös pyytää tietoa, kun se on lapsen asioita hoitaessa tarpeen.

Johtaminen ja selkeät rakenteet tukevat toimivaa yhteistyötä

Ammattilaisten välinen hyvä yhteistyö edellyttää luottamusta. Se lähtee siitä, että tunnemme toistemme työtä ja millaista tukea ja apua eri lasten ja perheiden palvelut perheille tarjoavat. Hyvinvointialueuudistuksen myötä monet käytännöt ja yhteisen työn tavat ovat muuttuneet, ja niinpä monialaisen työn tueksi tarvitaan jatkuvaa koulutusta. Hyvänä esimerkkinä on muun muassa Varsinais-Suomessa kehitetty perhekeskusajokortti (eoppiva.fi). Myös erilaiset ammattilaisten yhteiset moniammatilliset koulutuspäivät ja alueelliset asiantuntijaryhmät tukevat yhteistä keskustelua ja ymmärryksen luomista eri ilmiöiden välillä.

Kiireellisiä tilanteita tukee se, että yhteistyön rakenteet ovat selkeästi sovittuja ja koko työyhteisön tiedossa. Tilanteita voi myös ennakoida ja harjoitella. Koko työyhteisön voimin voi jo etukäteen pohtia, millä tavalla toimitaan tilanteessa, jossa lastensuojelun tarve tulee arvioida kiireellisesti tai entä mitä tehdään, jos herää epäily lapsen kohtaamasta väkivallasta.

Tuen tarjoaminen perheille ei kuitenkaan voi olla pelkästään yksittäisen ammattilaisen harteilla, vaan siihen tarvitaan johtamista ja rakenteita. Johtajan on tärkeä varmistaa varhaiskasvatuksessa, että hänen henkilöstönsä saa riittävän perehdytyksen lastensuojelun prosesseihin ja että hän pystyy olemaan riittävästi henkilöstön tukena myös haastavissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksessa lähijohtaja voi olla myös henkilökunnan tukena tilanteissa, joissa on tarpeen tehdä esimerkiksi lastensuojeluilmoitus.

Hyvinvointialueiden muodostuminen mahdollistaa kehitettyjen hyvien yhteistyömallien levittämisen, jolla voidaan tukea sujuvaa tiedonkulkua varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välillä. Tämä mahdollisuus hyvien mallien levittämiseen kannattaa hyödyntää.

Katso video: Varhainen puheeksiotto luo lapselle turvaa (Varsinais-Suomen hyvinvointialue).
Videolla Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat sekä hyvinvointialueen ja kuntien toimijat lähestyvät eri näkökulmista sitä, kuinka varhainen puheeksiotto luo turvaa lapselle. Video on suunnattu kaikille varhaisessa vaiheessa perheiden parissa toimiville ammattilaisille.

Kirjoittajat:

Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Annukka Paasivirta, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Blogi pohjautuu opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla käytyyn paneelikeskusteluun, jossa pureuduimme varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön kysymyksiin eri näkökulmista. Pohdimme muun muassa sitä, mitä tarkoittaa eri toimijoiden yhteinen lasten suojelun tehtävä ja mikä on varhaiskasvatuksen rooli vanhempien ja perheen tukena. Lisäksi nostimme esille hyviä käytäntöjä huolten puheeksi ottamiseen ja yhteydenottoon sosiaalihuoltoon. Keskustelijoina olivat Riina Mattila, johtava sosiaalityöntekijä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue; Marjo Alatalo, projektipäällikkö, Helsingin kaupunki; Ritva Korpinen, varhaiskasvatusyksikön johtaja, Espoon kaupunki; Sami Luoto, päiväkodin johtaja, Liedon kaupunki ja Laura Francke, opetusneuvos, Johtamisen tuki -yksikön päällikkö, KM, OTM, Opetushallitus.