Hyppää sisältöön

Mielenterveyden tukeminen nuorten silmin

Lapsen arki
Osallisuus
Blogit
2.03.2021
Mielenterveyden tukeminen nuorten silmin

Nuoret ovat tuoneet usein esille mielenterveyspalveluiden tärkeyden ja niiden riittämättömän saannin. Huoli nuorten jaksamisesta ja mielenterveyshaasteista on noussut esille erityisesti nyt korona-aikana. Aihetta sivuttiin myös Lasten vaalipaneelissa, kun nuoret kysyivät puoluejohtajilta, miten varmistetaan kouluille aikuisia, jolla on aikaa kysyä nuorilta mitä kuuluu sekä tarjota matalan kynnyksen apua sitä tarvitseville.

Tapasimme loppusyksystä nuoria ja keskustelimme heidän kanssaan mielenterveydestä. Keskustelujen lisäksi saimme aiheeseen kommentteja muutamilta nuorten ryhmiltä, jotka olivat käsitelleet teemaa omassa suljetussa ryhmässä. Mitä voimme näiden keskustelujen pohjalta todeta, mitä nuoret nostivat esille?

Tuki lähellä arkea  

Nuorten puheissa korostui varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisevien palveluiden merkitys. Koulu- ja opiskeluympäristössä annettavaa tukea pidettiin toimivana, ja koulupsykologien lähellä olemista tärkeänä. Nuorilla oli erilaisia kokemuksia koulujen ja paikkakuntien osalta siitä, kuinka hyvin koulupsykologi oli omassa koulussa saatavilla.  

”Itse pienemmällä paikkakunnalla sain mielestäni jutteluapua suhteellisen helposti (n. 2 vk sisään.) Mutta nyt isompaan kaupunkiin muuttaneena kavereiden kautta kuulee, kuinka koulupsykologillekin yksittäinen aika venyy + kuukauden päähän.” 

Nuoret pitävät tärkeänä, että kouluissa puhuttaisiin enemmän hyvän mielenterveyden tärkeydestä ja annettaisiin työkaluja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Näin voidaan vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää leimaa ja ennalta ehkäistä ongelmien kumuloitumista tulevaisuudessa. Myös nuorten heikentyneeseen mielialaan kaivattiin aikuisten osalta ripeämpää puuttumista. Opettajia ja ryhmänohjaajia nuoret pitivät tärkeinä sekä kokivat kouluissa olevan laajasti eri alojen ammattilaisia – kunhan näistä joku on sellainen, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä.  

”Lapsen ja nuoren mielialaan vaikuttaa myös läheisten aikuisten käytös ja esimerkki. Avoimuus ja esimerkki vaikka levosta, tavoitteellisuudesta tai tyytyväisyydestä heijastuvat nuoren ajatuksiin ja toimintaan.” 

Vaikea saada apua

Kaikissa keskusteluissa nousi esille, että mielenterveyspalveluihin on vaikea päästä ja palvelut ovat ruuhkautuneita. Useassa tapauksessa nuorille oli todettu, että juuri kyseinen palvelu ei ole häntä varten, jolloin hänet on siirretty eteenpäin. Nuoret kokivat tämän pompotteluna palveluiden välillä, jolloin myös oman tilanteen joutuu avaamaan usealle eri ammattilaiselle. Tukea ja palvelua saadakseen nuoren myös nostivat esille, että on pystyttävä avaamaan oma henkilökohtainen tilanne heti avoimesti, jotta tuen tarve tunnistettaisiin riittävän suureksi ja tuki jatkuisi. Yleisesti nuoret kuvailivat, että ”rima avun saannille on korkealla.”  

Nuorten toive on, että apua saisi sitä pyytämällä. Heidät tulisi ottaa tosissaan apua hakiessa sekä olla vähättelemättä heidän kokemuksiaan. Palveluihin päästyään nuoret toivovat riittävän pitkiä ja pysyviä hoitosuhteita, jotka ovat tärkeitä luottamuksen syntymisen kannalta. Jokainen nuori tulisi kohdata yksilönä ja tarvittava tuki suunnitella yksilöllisten tarpeiden mukaan.  

Positiivista palautetta sai erilaiset netistä löytyvät keskustelumahdollisuudet, joissa voi jutella turvallisen aikuisen kanssa ja hakea apua, kun avuntarve on suurin. Nuoret pitivät tärkeänä, että tukea on mahdollista saada myös ilta-aikaan.  

Päihde- ja mielenterveysongelmat kietoutuvat monen nuoren kohdalla yhteen, jolloin niihin toivotaan tukea samanaikaisesti. Lastensuojelusta kokemusta omaavat nuoret kokivat, että nuoria pompotellaan sairaalaosaston ja lastensuojelun sijaisyksikön välillä, eikä lastensuojeluyksikössä välttämättä ole riittävää osaamista tukea mielenterveysongelmissa. Eri ammattilaisten ja palveluiden välille toivotaan saumatonta yhteistyötä.  

Nyt on aika

Korona-aika on osaltaan heikentänyt lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Moni nuori kokee, että on ollut korona-aikana yksin omien ajatustensa kanssa. Joillekin nuorille haastavat kotiolot olivat pahentaneet tai lisänneet huonoa oloa.  

Yhteishaku toisen asteen opintoihin on parhaillaan käynnissä. Tätä peruskoulun päättymiseen ja toiselle asteelle siirtymiseen liittyvää ajanjaksoa nuoret kuvailivat stressaavaksi. Se on suuri muutosvaihe nuoren elämässä, johon liittyy painetta kouluarvosanoista, pohdintaa jatko-opinnoista ja muutoinkin epävarmuutta tulevaisuudesta. Nuoren sanoin: ”On väärin, että suorittamiseen liittyvän stressin pitää alkaa jo noin aikaisin.”  

Iso osa nuorista saa vanhemmilta tukea omaa elämää koskevien valintojen pohtimiseen, mutta kaikilla näin ei ole. Siksi on tärkeää, että omaa elämää ja valintoja voi pohtia turvallisten aikuisten kanssa eri ympäristöissä.  

Juuri nyt onkin mitä tärkein hetki kysyä lähellä olevilta lapsilta ja nuorilta, mitä heille kuuluu ja varata riittävästi aikaa vastauksen kuuntelemiseen.  

 

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje