Miten auttaa lasta selviytymään väkivaltakokemuksesta?

Perheen tai vanhemman elämäntilanne voi aiheuttaa lapselle turvattomuutta. Joskus turvattomuuden syynä on väkivalta ja useimmiten lapsen väkivaltakokemus liittyy perheväkivaltaan. Se vaikuttaa lapsen psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita lapsia työssään kohtaava Leena Tolonen Lahden ensi- ja turvakoti ry:stä kertoo vierailijablogissamme, miten auttaa lasta selviytymään väkivaltakokemuksesta.

Väkivalta koskettaa lasta

Kaikenlainen väkivalta on aina haitallista lapselle. Perheväkivaltaa kokeneessa kodissa vanhempien voimavarat ovat usein vähissä. Lapsi oireilee joko ylivirittyneesti tai olemalla poissaoleva ja väsynyt.

Vaikka lapset eivät olisi suoraan väkivallan kohteena, koskettaa perheessä koettu väkivalta lapsia. Lapsi tietää usein perheen sisäisestä väkivallasta, vaikka vanhemmat uskoisivat, että väkivalta on saatu pidettyä piilossa. Vanhemmat ajattelevat, ettei lapsi ollut tapahtumahetkellä paikalla, eikä nähnyt tai kuullut mitään.

Usein perheen sisäisestä väkivallasta vaietaan pitkään. Toisinaan väkivaltaa on voinut olla lapsen elämässä aina. Väkivallalle kodissaan altistuvat lapset voivat omaksua väkivallan normaaliksi käyttäytymismalliksi myös omassa kaveripiirissään ja sisarussuhteissaan.

Väkivallan kohdatessa lapsen maailmankuva järkkyy ja hän tarvitsee ulkopuolista tukea, jolla palauttaa turvallisuuden tunteen. Hän tarvitsee turvallisen ja luottamuksellisen suhteen toiseen ihmiseen. Tärkeimpiä suojatekijöitä lapselle ovat läheiset ja hyvät ihmissuhteet, viranomaisapu ja yhteisön tuki. Valitettavan usein lapsi on kuitenkin vailla luotettavaa ystävää, jolle kertoa tilanteestaan.

Lapsen kehitystä suojaa varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki. Jotta väkivallalle altistunutta lasta voidaan auttaa, tulee auttamisen olla moniammatillista yhteistyötä.

Tukea ja turvaa – tässä ja nyt!

Työskentelen Tukea ja turvaa tässä ja nyt -lapsi ei voi odottaa! – hankkeessa Lahden ensi- ja turvakodin väkivaltatyön avopalvelutiimissä. Työssäni kohtaan lapsia ja nuoria, jotka ovat kokeneet perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai väkivallan uhkaa, tai ovat altistuneet väkivallalle. Lapsityössä tarjoan lapselle mahdollisuuden kuulluksi tulemiseen, omien kokemusten jäsentämiseen ja tunteiden käsittelyyn turvallisesti. Kerron lapselle ikätasoisesti, mikä on väkivaltaa ja laadimme yhdessä turvasuunnitelman. Joskus työskentelemme ryhmissä.

Tunnetaidot ja myönteinen kasvuilmapiiri auttavat lasta selviytymään. Tunnesäätelyn taidot muodostuvat pitkälti lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa, jota tukevat myönteiset tunneilmaisut, sensitiivisyys ja hyväksyvä ilmapiiri.

Teen yhteistyötä lapsen vanhemman kanssa. Tuen kannustavaan kasvatukseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa, sekä autan turvaamaan lapselle väkivallattoman kasvuympäristön. Turvallinen kiintymyssuhde on lapsen peruskallio. Lapsi tarvitsee kokemuksia siitä, että hän on merkityksellinen ja tulee hyväksytyksi juuri sellaisena, kuin on.

Ilon ja toivon kokemuksia

Työskentely lapsen kanssa on yksilöllistä, osallistavaa ja lapsen selviytymistä tukevaa. Lapsi saa turvallisuuden kokemuksia ja hänen uskonsa tulevaisuuteen vahvistuu. Tärkeää on antaa lapselle jakamatonta aikaa, huomiota ja läsnäoloa. Haluan, että lapsella on tunne siitä, että olen häntä varten, välitän oikeasti.

Lapsityössä lapsen kaikenlaisille tunteille on tilaa. On lupa olla vihainen. Kohtaamieni lasten ja nuorten mielestä lapsityössä tunteista ja turvallisuudesta puhuminen on tärkeä asia. Palautteessa he kertovat lisäksi yhteisessä työskentelyssämme pitävänsä etenkin pöytäteatterista, maalaamisesta ja selkään ”piirretyistä” saduista. Usein leikki, draama ja muut luovat ilmaisutavat tarjoavat symbolisen tilan, jossa lapsi jäsentää kokemuksiaan ja ne tuovat lapselle myös iloa. Niistä lapsi saa rakennusaineita turvallisuudentunteen palauttamiseksi ja vahvistusta myönteiselle minäkuvalle.

Moni kohtaamani lapsi puhuu väkivaltakokemuksestaan kanssani ensimmäistä kertaa. Väkivaltakokemuksiin liittyykin paljon salailua ja häpeää. Lapsityössä asiakkaana olleen 14-vuotiaan sanoin:

”Oli mukava jutella asioista, joista en ollut aikaisemmin puhunut kenellekään. Sai kertoa, mikä mieltä painaa. Koin, että pyritään auttamaan asioiden hoitamisessa eteenpäin.”

Eräs 11-vuotias lapsi kirjoitti puolestaan:

”Toivon, että kaikilla lapsilla ja aikuisilla olisi turvallinen olo, vaikka menneisyydessä olisikin väkivaltaa. Asioista selviää yleensä puhumalla, vaikka välillä tuntuu, ettei halua puhua kenellekään, mutta kannattaa aina edes yrittää.”

Kohtaamieni lasten mielestä hyviä ja turvaa tuovia asioita heidän elämässään ovat turvallinen koti, vanhemmat, isovanhemmat, kaverit, leikki, harrastukset ja koulu tai päiväkoti. Vaikeassakin elämäntilanteessa niihin liittyy paljon iloa ja toivoa.

Leena Tolonen

Väkivaltatyöntekijä, lapsityö

Tukea ja turvaa tässä ja nyt – lapsi ei voi odottaa hanke, Lahden ensi- ja turvakoti ry

Kaikille eväät elämään -avustusohjelma vähentää eriarvoisuutta. Ohjelmassa on mukana 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi sen toteuttamista. Ohjelmaa rahoittaa STEA. Julkaisemme blogissamme ohjelmahankkeiden työntekijöiden tai muuten niiden toiminnassa mukanaolevien ihmisten kirjoituksia eriarvoisuudesta.