Oppeja matkan varrelta – mitä vaikuttavuusinvestoimisen Lapset SIB -hankkeesta on opittu tähän mennessä?

Lapset ja Nuoret SIB pyrkii systeemiseen muutokseen lasten, nuorten ja perheiden ennakoivassa tukemisessa. Nostamme esiin SIB-hankkeiden kautta havaittuja vaikuttavia interventioita, palvelujärjestelmän puutteita sekä havaintoja hankkeesta, jotta kaikki lapset ja nuoret saisivat parempaa tukea tulevaisuudessa. Nyt haluamme kertoa vaikuttavuusinvestoimisen hankkeen opeista tähän mennessä.

Ei ole helppoa aloittaa ja tehdä jotain täysin uutta. Se vaatii innovointia, kärsivällisyyttä, jatkuvaa uuden luomista, pettymyksiä – ja etenkin rohkeutta. Vaikuttavuusinvestoimisen hanke Lapset SIB on pyörinyt vuodesta 2018 alkaen. Vaikuttavuutta seurataan vuoteen 2031 saakka.

Onko tämä ollut helppoa? Ei.
Onko tämä ollut innostavaa ja opettavaista? Kyllä!
Ja mikä tärkeintä – lapset ja nuoret ovat hyötyneet tästä valtavasti.

Vaikuttavuuden mittaamisen vaikeus

Lapset SIBin visio on, ettei yksikään ohjelman lapsi tai nuori syrjäydy. Mitä enemmän lapselle kertyy riskitekijöitä tai haitallisia kokemuksia, sitä suurempi todennäköisyys on jäädä yhteiskunnassa marginaaliin aikuisena. Miten voidaan mitata riskissä olevan pienen lapseen kohdistuvan palvelukokonaisuuden vaikuttavuutta ja määrittää sille rahallinen arvo – kustannusvaikuttavuus?

Lapset SIBissä jokaisessa kohderyhmässä on erilaiset vaikuttavuusmittarit. Mittareina ovat esimerkiksi lastensuojelukustannukset, tai nuoren valmistuminen ja pääseminen kiinni työelämään. Valitut mittarit ovat tarkan analysoinnin tulosta ja perustuvat yhteiskunnalliseen hyötyyn, jonka tilaaja (kunta) on laskenut yhdessä vaikuttavuusasiantuntijan (Sitra ja TEM) kanssa.

Vaikuttavuusinvestoiminen vaatii uudenlaisen ajattelutavan omaksumista kunnan kaikilla tasoilla, myös siellä, missä lapset ja nuoret kohdataan.

Vaikuttavuusinvestoimisen mahdollistaman tuen pysyvyys ja pitkä kesto on sen hienous. Samaan aikaan, kustannusvaikuttavuuden mittaamisen kannalta, myös sen heikkous. Mistä tiedämme mikä vaikuttaa mihinkin niinkin pitkällä aikavälillä? Kun on kyse lasten ja nuorten elämästä, emme täysin voi tietää. Lapset SIBin haaste – ja samalla etu – on sen pitkäaikaisuus.

Tulevaisuudessa vaikuttavuutta tulisi edelleenkin mitata. Jotta kaikki osapuolet uskovat vaikuttavuuteen ja sen mittaamiseen, tulee mittausväli olla lyhyempi sekä mittareiden hyvin konkreettiset ja yksinkertaiset. Mikäli tuloksia mitataan suhteellisen lyhyellä aikavälillä ja yksinkertaisilla mittareilla, säilyy uskottavuus vaikuttavuuden mittaamiseen.

Asiakasohjaus riskitekijöiden perusteella on haastavaa

Lapset SIBissä on otettu kohderyhmäksi lapsia, nuoria ja perheitä, joilla on syrjäytymiseen vaikuttavia riskitekijöitä. Valinnan ohjelmaan pääsemisestä tekee tilaaja eli kunta tai hyvinvointialue. Valinta ei ole helppoa, päinvastoin. Jokainenhan lopulta voisi hyötyä rinnalla kulkevasta tuesta, mitä Lapset SIB tarjoaa.

Asiakasohjaus riskien perusteella on ollut haastavaa. Asiakasmäärä on alle tavoitteiden melkein kaikissa kunnissa. Syyt ovat varmasti sekä rakenteissa että riskien tunnistamisessa. Hatunnosto kuitenkin kunnille, jotka ovat mukana! Opit vievät asioita aina askeleen eteenpäin – kohti syrjäytymisen ehkäisyä.

Tulevaisuudessa asiakasohjauksen tulisi perustua vielä enemmän dataan ja tiedolla johtamiseen. Riskien perusteella tehtävän asiakasohjauksen avulla painopistettä voidaan siirtää aidosti ennakoiviin ja ehkäiseviin palveluihin.

Uuden luominen vaatii sitoutumista ja resursseja – kaikilta osapuolilta

Lapset SIB on innostanut jokaista kuntaa, joka on lähtenyt mukaan. On haluttu muutosta, löytää kustannusvaikuttavia keinoja tukea kohderyhmän lapsia ja nuoria. Mutta matkan varrella on näkynyt kisaväsymystä.

SIB-sopimusten allekirjoittamisen jälkeen työ on alkanut usein alusta – vaikuttavuusinvestoiminen vaatii uudenlaisen ajattelutavan omaksumista kunnan kaikilla tasoilla, myös siellä, missä lapset ja nuoret kohdataan. Uuden tekeminen ja omaksuminen vaatii sitoutumista, aikaa sekä resursseja. Mikäli näitä ei ole, keskusteluun tulee kyseenalaistamisen sävy.

Mitä tulevaisuudessa tekisimme toisin? Kaikki tasot tulisi ottaa alusta lähtien mukaan suunnitteluun – niin johto kuin asiakastasolla työskentelevätkin. Näin tavoitteista tulee yhteisiä.

Vaikuttavuusinvestoimisen tulevaisuus

Vaikuttavuusinvestoimisen avulla on pystytty tukemaan vahvasti riskissä olevia lapsia ja nuoria. Positiiviset vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat kiistattomia. Niistä kertovat osallistujien lähes yksinomaan positiiviset arviot sekä hyvinvointimittarit.

Miten varmistamme, että investoidulla eurolla saa mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi? Kustannusvaikuttavuudesta pystymme tekemään vasta alustavia positiivisia arvioita. Vaikuttavuussijoittaminen on kuitenkin erinomainen työkalu. Lapset SIBin avulla kehitetään menetelmiä, joissa hyödylle eli vaikuttavuudelle asetetaan rahallinen arvo, kustannusvaikuttavuus.

Rohkeutta ja riskin ottamista vaikuttavuusinvestoimiseen lähteminen on vaatinut ihan jokaiselta. Niin kunnilta kuin sijoittajiltakin. Vaikuttavuuden mittaamiselle ja vaikutusten hankinnalle on kuitenkin tilausta. Lapsiin ja nuoriin investointi kannattaa. Ja jos sen tekee vielä kustannusvaikuttavasti, siitä hyötyvät kaikki.

Kirjoittajat:

Jani Kempas, Lapset ja nuoret SIB-rahaston salkunhoitaja, S-Pankki Rahastoyhtiö

Riikka Westman, hankepäällikkö, Lastensuojelun Keskusliitto
riikka.westman@lskl.fi
p. 040 575 9115

Lapset SIBssä on seitsemän kuntaa – Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Karviainen (Karkkila-Vihti), Lohja, Tampere ja Vantaa. Jokaisessa kunnassa on omat kohderyhmät, joita tuetaan vaikuttavuusinvestoimisen avulla, sijoittajien investoinneilla. Interventioiden vaikuttavuutta seurataan 2031 vuoteen saakka. Jos vaikuttavuutta on syntynyt, kunta maksaa rahastolle tulospalkkiota. Mikäli vaikuttavuutta ei tule, kunta ei maksa mitään. Pääyhteistyökumppaneita kuntien lisäksi ovat HDL / Vamos, Icehearts, Nuorten Ystävät ja SOS-Lapsikylä. Rahastoa hoitaa S-Pankki Pääomarahastot Oy. Lastensuojelun Keskusliitto toimii hankkeen koordinaattorina ja interventioiden hallinnoijana. THL tekee pitkittäistutkimusta ehkäisevän toiminnan kustannusvaikuttavuudesta (Lapset SIB).