Hyppää sisältöön

Perhekeskusten merkitys korostuu hyvinvointialueuudistuksessa

Politiikka & Yhteistyö
Blogit
11.11.2022
Perhekeskusten merkitys korostuu hyvinvointialueuudistuksessa

Viime vuosien aikana perhekeskuksia on kehitetty yhtenäisemmin ja laajemmalla yhteistyöllä kuin koskaan aikaisemmin. Tahtotila on selkeä: parannetaan palvelujen saatavuutta ja yhteensovitetaan olemassa olevat palvelut, toiminnot ja tuen muodot perheiden tarpeisiin vastaaviksi kokonaisuuksiksi. Tässä työssä myös Perheet keskiöön! -toiminta on mukana tuoden esille järjestöjen monipuolista osaamista ja toimintaa.

Kehittämisvauhti on ollut hurja ja käynnissä oleva hyvinvointialueuudistus korostaa perhekeskusten merkitystä entisestään. Parhaillaan tehdään päätöksiä sekä luodaan rakenteita ja yhteistyökäytänteitä siihen, miten palvelut ja toiminnat yhteensovitetaan hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Vähintään yhtä tärkeää on huomioida kumppanuus ja rakentaa toimiva yhteistyö järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Lue lisää (Soteuudistus.fi)

Tiedottamisen rooli keskeinen uudistuksessa

Järjestämisen tapaa ei ohjata kansallisesti vaan organisoituminen ja palvelujen järjestämisvastuu on kunkin hyvinvointialueen vastuulla.  Järjestöjen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella hyvinvointialueella järjestöyhteistyön rakenteiden luominen, kuten myös perhekeskuskehittäminen, etenee hieman eri tavoin ja eri tahtiin.  Myös yhteensovittamisen rakenteet ja vaikuttamisen kanavat näyttäytyvät vielä paikoin epäselvinä.

Verkostoja ja työryhmiä on hyvinvointialueiden ja kuntien tasolla paljon ja moni järjestötoimija pohtii, mikä minkäkin ryhmän tehtävä ja tavoite on, missä tulisi olla mukana ja ketkä ovat keskeiset yhteistyökumppanit?

On toki selvää, että työ on vielä vaiheessa ja valmiita vastauksia tai ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin ei vielä ole.  Epävarmuutta on huomattavasti helpompi kestää, jos hyvinvointialue on nimennyt selkeät yhteyshenkilöt: tiedetään kuka esimerkiksi vastaa alueen järjestöyhteistyön kehittämisestä ja kuka perhekeskustoiminnan kehittämisestä. Kun koordinoinnista on sovittu selkeästi, tiedotus toimii ja järjestöille järjestetään säännöllisesti mahdollisuuksia tulla kuulluksi niin sisältöjen kuin mm. avustusten suhteen, vältetään myös monet sudenkuopat ja väärinymmärrykset.

Järjestöjen osaaminen käyttöön täysimääräisesti

Selkeyttä tarvitaan niin hyvinvointialueiden kuin kuntien tasolla, sillä molemmat ovat jatkossakin järjestöjen tärkeitä yhteistyökumppaneita. On myös tärkeä hahmottaa, että yhteistyötä tarvitaan monella eri tasolla. Oma tärkeä paikkansa on yhteistyön yleisillä rakenteilla. Näistä on olemassa hyviä malleja, joita kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on hyviä kokemuksia lapsi- ja perheasiainneuvostosta, jossa on jokaisen kunnan sekä alueen järjestöjen ja seurakunnan edustus. Se on tuonut moniäänisyyttä päätöksentekoon vahvistaen lapsiin ja perheisiin liittyvien asioiden ääntä päättäjien suuntaan. Taustalla on vahva yhteys koko alueen järjestöt sekä yhdistykset kokoavaan järjestöasiain neuvottelukuntaan, joka kokoaa yhteen myös lasten ja perheiden parissa toimivien järjestöjen äänen.

Perhekeskustoiminnan osalta järjestöyhteistyön rakenteita tarvitaan niin johtamisen kuin käytännön työn tasolla, jotta järjestöt voivat olla aidosti mukana toteuttamassa, suunnittelemassa ja arvioimassa toimintaa ja palveluja. Käytännön perhekeskustoiminnan tasolla onnistunutta yhteistyötä on kehitetty mm. perhekeskuksen tehtävien mukaisesti tai teemaryhmittäin. Tästä hyvä esimerkki on Vantaa-Kerava hyvinvointialue, jonka järjestöyhteistyön ja perhekeskusten kehittämisessä järjestöt ovat laajasti mukana. Yhtenä esimerkkinä yhteistyönä työstetty väkivallaton Vantaa ja Kerava -toimintamalli (Infokyla.fi). 

Myös kohtaamispaikkatoiminta on yksi hyvä esimerkki, jonka ympärille eri toimijoiden yhteistyötä voi rakentaa. Esimerkiksi Lahden lapsiperheiden kohtaamispaikkaverkosto on mainio esimerkki kohtaamispaikkatoiminnan monipuolisuudesta. Varsinaisen kohtaamispaikkatoiminnan ja sen keskinäisen koordinoinnin lisäksi verkosto järjestää aktiivisesti erilaisia tapahtumia sekä tekee aktiivista kehittämis- ja vaikuttamistoimintaa perheiden tarpeiden mukaan (mm. puistoruokailu tai ruokakassijakelu).

Järjestöyhteistyön ja perhekeskuskehittämisen esimerkkejä ja malleja

Tässä hetkessä, kun uusia hyvinvointialueita ja rakenteita kehitetään, on tärkeää tuoda esille eri hyvinvointialueiden kehittämistyötä ja levittää hyviä järjestöyhteistyön ja perhekeskuskehittämisen esimerkkejä ja malleja. Tämä on keskeinen osa Perheet keskiöön! -toiminnan työtä.  Olemme parhaillaan kokoamassa, yhdessä koordinoimamme järjestöjen perhekeskusverkoston kanssa, kokonaiskuvaa siitä missä eri alueilla mennään perhekeskuskehittämisessä järjestöjen näkökulmasta; mikä toimii ja missä on ehken vielä kehitettävää. Katsaus julkaistaan alkuvuodesta 2023.  Mikäli alueellinen perhekeskuskehittäminen kiinnostaa ja/tai haluisit liittyä mukaan järjestöjen perhekeskusverkostoomme, ole yhteydessä!

  • Lue lisää toiminnastamme ja tutustu perhekeskuskehittämisen tueksi tuottamiimme materiaaleihin juuri uudistetuilla verkkosivuillamme:  www.lskl.fi/perheetkeskioon/

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje