Hyppää sisältöön

Suomalaisen lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden tilannekuvaa rakentamassa

Lastensuojelu
Osallisuus
Blogit
11.08.2022
Suomalaisen lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden tilannekuvaa rakentamassa

Kokemusasiantuntijatoiminnasta on tullut olennainen osa suomalaista lastensuojelua. Kokemusasiantuntijat ovat vakiinnuttaneet paikkansa lastensuojelupalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä, mutta enenevissä määrin myös osana perheille tarjottavia palveluita. Palvelujärjestelmän ja lastensuojelulain uudistusta silmällä pitäen Lastensuojelun Keskusliitossa käynnistyneen Kokemus tiedoksi -hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää miltä suomalainen lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminta tällä hetkellä kokonaisuudessaan näyttää, ja millaisia ajankohtaisia kysymyksiä siihen liittyy.

Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana suomalaisen lastensuojelun kentälle on syntynyt useita aktiivisia järjestölähtöisiä ja kunnallisissa palveluissa toimivia kehittäjäryhmiä. Ryhmien jäsenten pyrkimyksenä on omien kokemustensa pohjalta kehittää suomalaisesta lastensuojelusta parempaa sen tuleville asiakkaille.

Lastensuojelun Keskusliiton Kokemus tiedoksi -hanke lähetti viime kevään lopulla järjestöihin ja kuntiin kyselyn, johon vastasi lähes 40 eri organisaatiota, joilla on vakiintunutta lastensuojelun kokemusasiantuntijatoimintaa. Suurin osa vastanneista oli järjestöjä, lähes kolmasosa kuntien edustajia sekä muutama lastensuojelun yksityinen yritys ja yksi valtionrahoitteinen lastensuojelun monialaisen kehittämisen hanke.

Vapaaehtoistoiminnasta palkkatyöksi ja yhteisön perustehtäväksi

Suomalaisissa järjestöissä toimii kyselyn perusteella ainakin noin 300 vapaaehtoista lastensuojelun kokemusasiantuntijaa. Tämän lisäksi järjestöissä työskentelee palkkasuhteessa useita kymmeniä lastensuojelun kokemusasiantuntijoita tai kokemustaustaisia lastensuojelun asiantuntijoita. Kunnallisissa palveluissa vapaaehtoisia kokemusasiantuntijoita toimi kyselyhetkellä reilu sata henkilöä.

Kyselystä käy ilmi, että vaikka erilaisiin kehittäjä- tai vertaisryhmiin osallistuminen on vapaaehtoista, kokemusasiantuntijoille lähes poikkeuksetta maksetaan palkkio ryhmän ulkopuolelle suuntautuvasta työstä. Palkkioista on käyty kädenvääntöä yleisestikin kokemusasiantuntijatoiminnan kentällä jo pitkään, joten käytäntöjen selkiytymistä voidaan perustellusti kuvata työvoitoksi. Tästä on kiittäminen muun muassa Kokoa ry:tä (kokemusasiantuntijat.fi), jonka suosituksiin monet organisaatiot nojautuvatkin hinnoittelussaan.

Suurimmalla osalla vastanneista organisaatioista kokemusasiantuntijatoiminta oli alkanut vuoden 2015 jälkeen. Suomalaisen lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan ”kultavuodet” näyttävät kyselyn perusteella ajoittuvan vuosiin juuri ennen 2020-luvun vaihdetta. Suurimmassa osassa organisaatioita lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan kerrotaan olevan jatkuvaa toimintaa. Noin neljäsosalla vastaajista toiminta on satunnaista, mutta jopa 7 organisaatiota kertoi kokemusasiantuntijatoiminnan olevan sen ydintoimintaa tai sen perustehtävä.

Monimuotoinen kokemusasiantuntijatoiminta

Suurin osa organisaatioiden kokemusasiantuntijoista on nuoria aikuisia, joilla on tai on ollut lastensuojelun asiakkuus. Seuraavaksi suurin kokemusasiantuntijoiden ryhmä on lastensuojelun asiakkaana olevien tai olleiden lasten ja nuorten vanhemmat. Myös alaikäisten ja yli 30-vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden kokemusasiantuntijatoiminta on vahvaa. Kentältä löytyy nykyään myös edustus sijoitetun lapsen läheisverkoston kokemusasiantuntijuutta – isovanhempien, sijaissisarusten ja sijaisvanhempien ääntä.

Kokemusten jakaminen ja vaihtaminen saman kokeneiden kanssa voimaannuttaa, niin tukijaa kuin tuettavaa.

Ensisijaisin kokemuksen synnyttämälle asiantuntijuudelle rakentuvan toiminnan muoto vaikuttaa olevan perinteinen vertaistukitoiminta. Vertaisryhmätoimintaa oli lähes kaikilla vastanneilla organisaatioilla. Kokemusasiantuntijat antavat myös yksilötukea nykyisille lastensuojelun asiakkaille ja vertaistukihenkilöitä on tarjolla niin kunnissa kuin järjestöissäkin.  Sen lisäksi, että vertaistuki on oma toiminnan muotonsa, se on myös kaiken kokemusasiantuntijatoiminnan keskiössä – kokemusten jakaminen ja vaihtaminen saman kokeneiden kanssa voimaannuttaa, niin tukijaa kuin tuettavaa.

Vertaistukitoiminnan ohella lähes yhtä aktiivista toimintaa on lastensuojelupalveluiden kanssa tehtävä yhteiskehittäminen ja lastensuojeluammattilaisten kouluttaminen. Kokemusasiantuntijat tekevät myös aktiivista vaikuttamistyötä, joka suuntautuu niin suurelle yleisölle kuin päättäjätasollekin – mediaesiintymiset, tutkimushaastattelut sekä muut julkiset esiintymiset ovat keskeinen osa lastensuojelun kokemusäänen vahvistamista yhteiskunnassamme.

Miltä näyttää lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan tulevaisuus?

Vastausten perusteella kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa ollaan organisaatioissa eri vaiheissa. Joissakin järjestöissä toiminnan vaikutuksia kokemusasiantuntijoiden hyvinvointiin ja  laajempaa vaikuttavuutta seurataan hyvinkin systemaattisesti. Joissakin organisaatiossa keskitytään vielä toiminnan laajentamiseen, ja seuranta keskittyy lähinnä numeerisiin mittareihin. Joka tapauksessa suurin osa organisaatioista kertoi kehittävänsä toimintaa ja sen arviointikäytäntöjä tulevaisuudessa.

Vastauksista kuvastuu ajankohtainen hyvinvointialueille siirtymisen aiheuttama epävarmuus – kuinka voimme yhdessä varmistaa sen, että tärkeä kokemusasiantuntijatoiminta saadaan osaksi hyvinvointialueiden rakenteita?

Kokemusäänen vahvistumisen ja toiminnan toteuttajille tarjoaman osallisuuden arvo ja merkitys on tullut organisaatioissa ilmeiseksi. Tulevaisuuteen sisältyykin paljon toiveikkuutta: on suunnitelmia toiminnan laajentamisesta ja vakiinnuttamisesta vahvasti organisoiduksi ja ammattimaiseksi toiminnaksi. Monet vastaajat peräänkuuluttivat kuitenkin entistä vahvempaa yhteistyötä toimijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden kesken, sekä vahvempaa yhteistä näkemystä lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnasta.  Vastauksista kuvastuu ajankohtainen hyvinvointialueille siirtymisen aiheuttama epävarmuus – kuinka voimme yhdessä varmistaa sen, että tärkeä kokemusasiantuntijatoiminta saadaan osaksi hyvinvointialueiden rakenteita?

Nyt onkin otollinen hetki tehdä kokonaistarkastelua lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan osalta.

Kokemusasiantuntijatoiminta nähdään tulevaisuudessa myös osana lastensuojelun systeemistä muutosta. Kokemusasiantuntijatoiminta ei ole toteuttajiensa mielestä vain palveluiden kehittämistä, vaan erään kyselyvastauksen mukaan myös ”merkittävä osa lastensuojelun tukityötä sen eri vaiheissa ja tukee parhaimmillaan koko perhettä; lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan, sijaisvanhempia ja sijaissisaria… Toivoisimme, että kokemusasiantuntijatoiminta saataisiin osaksi lastensuojelun rakenteita, tarkoittaen myös kokemusasiantuntijoiden palkkaamista osaksi työryhmiä ja systeemisiä tiimejä.”

Nyt onkin otollinen hetki tehdä kokonaistarkastelua lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan osalta ja luoda entistä vahvempaa yhteistä ymmärrystä toiminnasta. Muutoksessa on lähitulevaisuudessa palvelujärjestelmämme, lastensuojelulakimme sekä tulevaisuudenkuvamme suomalaisesta lastensuojelusta. Käsillä on myös historiallinen murros, jossa asiakkaiden rooli on muuttumassa palveluiden vastaanottajasta niiden tasavertaiseksi kehittäjäksi ja niihin vaikuttajaksi.  Toivomme, että Kokemus tiedoksi -hanke pystyy omalta osaltaan tarjoamaan kokemukseen ja kattavaan kartoitustietoon perustuvia eväitä niin lastensuojelun vision, palveluiden kuin niiden lakisääteisten perusteiden rakentamiseen sekä asiakasosallisuuden lisäämiseen lasten ja perheiden sosiaalipalveluiden kentällä.


Kokemus tiedoksi -hanke kokoaa yhteen lastensuojelujärjestöjen kokemusasiantuntijatoiminnassa tuotetun kokemustiedon. Hankkeessa tunnistetaan kokemusten pohjalta lastensuojelun kriittisiä pisteitä ja tarkastellaan niitä asiakasnuorten ja -vanhempien elämänkulun näkökulmasta. Hanke tuottaa tietoa lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan ominaispiirteistä, kehittämiskohteista ja merkityksestä.

Kokemus tiedoksi -hankkeen logo, jossa on violetissa ympyrässä hehkulamppu. Lampussa on hehkulanka, joka muodostaa sydämen.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje