Unelmien perhekeskus on kaikille yhteinen ja yhdenvertainen

Kaikki perheet ovat tervetulleita unelmien perhekeskukseen, on se sitten fyysinen paikka, verkosto tai sähköinen alusta. Sieltä löytyy erilaista osaamista ja tahtoa, jonka pohjalta voi joustavasti rakentaa koko perheen tai yksittäisten perheenjäsenten tarvitsemia yksilöllisen tuen ja palveluiden kokonaisuuksia. Perheet voivat kohdata toisiaan ja olla osallisia sekä vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Tavoitteena inklusiivinen perhekeskus

Perhekeskustoiminnan tavoitetila sekä systeemisyyttä ja perhelähtöisyyttä korostava työote istuvat hyvin koulumaailmasta sekä hyvässä että pahassa tutuksi tulleeseen inkluusioajatteluun. Sen mukaan oppija saa tarvitsemansa tuen sinne, missä muukin ryhmä toimii ja oppii.

Perhekeskuskontekstissa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri syistä enemmän tukea tarvitsevat perheet voivat hyödyntää perustason perhepalveluita ja järjestöjen tarjontaa sekä tuntea itsensä tervetulleiksi kohtaamispaikkojen toimintaan. Kyse ei ole vain erilaisten palveluiden viemisestä ”perhekeskuksen katon alle”, vaan resursseista, arvovalinnoista ja teoista sen eteen, että perhekeskuksen rakenteet ja toimintamuodot joustavat perheiden tai eri perheenjäsenten tarpeiden mukaan. Ja siitä, että vanhemmat, nuoret ja lapset tuntevat itsensä tervetulleiksi mukaan toimintaan ja yhteisöön.

Inkluusio ei tapahdu itsestään, vaan vaatii sitä edistävää päätöksentekoa, johtamista, budjetointia ja työntekijöiden osaamisen vahvistamista.

Samalla haluan haastaa laajentamaan inkluusiokeskustelua erityisen tuen oppilaiden tai vammaisten lasten ja nuorten tarpeita ja yhdenvertaisuutta laajemmalle. Sitä voi hyvin laventaa koskettamaan myös vanhempia, joilla itsellään on tuen tarpeita tai perheisiin, joiden lapsella tai nuorella on pitkäaikaissairaus, diagnosoimattomiakin mielenterveyden haasteita tai lastensuojelutaustaa. Ylipäätään kaikkiin perheisiin, jotka poikkeavat jollakin tavoin yhteisön ja palvelujärjestelmämme vielä edelleen varsin kapeasta perhemallista.

Miten se tehdään? Eväitä inklusiivisen perhekeskustoiminnan vahvistamiseksi

Miten sitten voimme konkreettisesti edistää perheiden mahdollisuuksia saada palveluja ja estää heitä putoamasta palvelujen väliin? Miten palveluja voidaan kehittää asiakaslähtöisimmiksi? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Edelläkävijät –toiminnassa (kvps.fi). Näitä ratkaisuehdotuksia voidaan hyvin hyödyntää myös inklusiivisen perhekeskustoiminnan vahvistamisessa.

Seuraavassa ehdotukset on esitetty tiivistetysti ja peilaten muuhun käytettävissä olevaan tietoon sekä kokemukseen:

1. Yksilöllinen tuki ja valmennus laajemmin käyttöön
Perheille tai yksittäisille perheenjäsenille tarjottu yksilöllinen tuki sekä valmennus ovat avainasemassa palveluihin ja perhekeskustoimintaan kiinnittymisessä. Se auttaa vanhempaa, lasta tai nuorta tekemään omia valintojaan. Kiireettömän kohtaamisen kautta tunnistetaan yhdessä osallisuuden esteitä ja lisätuen tarpeita, ja voidaan räätälöidä yksilöllistä tukea – olipa kyseessä sitten selkokieliset ohjeet osallistumiseen tai henkilökohtainen avustaja tapahtumaan. Erityisen tärkeää yksilövalmennus on itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille.

2. Koko perhe huomioon
Vaikka palvelua ja tukea tarvitseva on usein lapsi tai nuori, on tärkeä nähdä perhe kokonaisuutena. Eri perheenjäsenten jaksamista tukevien palveluiden tai toimintojen huomioiminen on tärkeää. Myös vanhemmalla itsellään voi olla tuen tarpeita johtuen esimerkiksi sairaudesta, nepsy-kirjosta tai vammasta, mikä vaatii perheitä kohtaavalta ammattilaiselta erityistä osaamista ja sensitiivisyyttä kohtaamistilanteissa. Perheiden kokemustietoa ja toimijuutta voi vahvistaa ihan jokaisessa kohtaamistilanteessa. Kaikilla ei ole voimavaroja ja mahdollisuuksia lähteä vaikuttamaan virallisiin kehittäjäraateihin tai kokemusasiantuntijatehtäviin.

3. Tiedonkulku yli sektorirajojen ja digitalisaation mahdollisuudet
Tieto vammaisuuden perusteella perheille myönnettävistä palveluista ja tuesta on usein hajallaan. Perhekeskuksissa tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, miten vammaispalvelut ja alan järjestöt kiinnittyvät toimintaan, samaan tapaan kuin lastensuojelupalveluiden kohdalla on toimittu. Sähköiset palvelut ja digitaalinen tiedonsiirto tarjoavat tähän uusia mahdollisuuksia.

4. Asiakassuunnitelma, monialainen verkostoyhteistyö ja palveluiden koordinointi
Paljon tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden kohdalla asiakassuunnitelma on tärkeä keino vaikuttavien ja asiakaslähtöisten tukimuotojen suunnitteluun sekä toimeenpanoon. Asiakassuunnitelman tekoon on tärkeä kutsua kaikki perheen näkökulmasta oleelliset tahot – tästä onkin jo useista kunnista hyviä ja kannustavia esimerkkejä jaettavaksi eteenpäin. Hyvin koordinoitu tuki vapauttaa perheen voimavaroja elämiseen eikä perheenjäsenten tarvitse toistaa tarinaansa kerta toisensa jälkeen eri ammattilaisille.

5. Henkilökohtainen budjetointi
Palveluiden järjestämiseksi on kehitteillä henkilökohtaisen (HB) budjetin malli. Siinä tukea tarvitseva ihminen itse ja lähi-ihmiset ovat keskiössä määritellessään tarvitsemiansa palveluja ja tuen muotoja elämänlaadun ja arjessa selviytymisensä vahvistamiseksi.

6. Pitkäaikaiseen tarpeeseen pitkäaikainen palvelu
Perheiden perustason toiminnassa ja palveluissa on tärkeä muistaa, että tuen tarve on usein pitkäkestoista. Silloin sekä työntekijöiden että vanhempien voimavaroja voi säästää suunnittelemalla tuki ja palvelut pitkäaikaisiksi eikä esimerkiksi vuosi kerrallaan haettaviksi. Oikein mitoitetut ja riittävän pitkäkestoiset palvelut lisäävät myös perhelähtöisyyttä sekä palveluiden vaikuttavuutta.

Kun kohtaat perheen, jolla on monenlaisia tuen tarpeita, muista Edelläkävijät –selvityksen muistilista:

• Perehdy asiakkaaseen ja hänen elämäntilanteeseensa
• Selvitä ja selitä
• Muista verkoston voima
• Pidä huolta oman osaamisesi kehittämisestä. Huolehdi myös omasta jaksamisestasi.
• Asenne ratkaisee

Kirjoittaja:
Sirpa Mäkinen, Perheet keskiöön! järjestöagentti (TAYS erva-alue)

Lähteet:

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: ”Olen minä matkan varrella huhuillut apua” Selvitys siitä, miksi perheet putoavat palveluverkon ulottumattomiin.

Kehitysvammaliitto ja Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus: Hyvän elämän palapeli, Työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi (verneri.net).

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry tarjoaa monipuolisesti tietoa ja koulutusta ammattilaisille, mm. ammattilaisten verkkokoulutukset.