Valmista käsikirjoitusta vanhemmuuteen ei ole

Äitienpäivä on hyvä paikka pysähtyä hetkeksi miettimään vanhemmuutta. Muistaa, että hyvä vanhempi voi olla monin eri tavoin. Valmista käsikirjoitusta vanhemmuuteen ei ole. Elämässä voi tulla monenlaisia, vaikeitakin elämäntilanteita vastaan.

Vanhemmuus ei myöskään ole yksilölaji, vaan jokainen vanhempi tarvitsee tukea niin vanhemmuuden alkumetreillä kuin vanhempana toimimiseen – erityisesti niissä haastavissa elämäntilanteissa. Miten osaisimmekin olla itsellemme armollisia ja muistaa, että apua saa, ja pitää pyytää?

 Apua saa, ja pitää pyytää.

Kun vauva-arkea alkaa varjostaa masennus

Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi sairastua kuka tahansa. Masennus saattaa alkaa jo raskausaikana tai monta kuukautta vauvan syntymän jälkeen. Moni äiti voi ajatella olevansa yksin näiden tunteiden kanssa ja kokea syyllisyyttä siitä, ettei pysty iloitsemaan raskaudesta ja vauvasta.

”Toivomaani tunnetta onnellisesta vanhemmuudesta ei tullut esiin. Olin surullinen. Ei tämä ollut sitä mitä toivoin ja odotin. Minulle tuli suuri tunne, että olen epäonnistunut äitinä, että olen huono ja mitätön.”

Asian esille nostaminen neuvolassa voi olla vaikeaa, ja siksi ammattilaisilta vaaditaan rohkeutta kysyä tuoreen äidin rehellisiä kuulumisia. Neuvoloissa ja synnytysvalmennuksessa on tärkeää puhua synnyttävän äidin tunnemaailman muutoksista ja ohjata äiti tarvittaessa avun piiriin. Myös isän kannustaminen vahvaan vanhemmuuteen jo raskausaikana tukee äidin jaksamista. (Lähde: Ensi- ja turvakotien liitto)

“Nyt olen jo parantunut, mutta silloin tuntui siltä, että alakuloisuus ja synkkä mieli jatkuisi ikuisesti. Tosiasia on kuitenkin se, että synnytyksen jälkeisestä masennuksesta selviää, kunhan sille antaa aikaa ja sitä hoitaa… Masennuksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Hae rohkeasti apua ja voit pian jo paljon paremmin.”

Näin kertoo masennukseen sairastunut äiti Äimä ry:n Miksi äiti sairastuu- videolla (YouTube).

Mistä on kyse ja miten ottaa puheeksi äitien tai raskaana olevien masennus? Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry tarjoaa tietoa ja vertaistukea raskausajan- ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyen. Äimä ry on myös koonnut kattavan materiaalipaketin niin vanhemmille kuin ammattilaisille: Synnytyksen jälkeinen masennus, synnytysmasennus (aima.fi). Materiaalia löytyy jo monella kielellä ja mm. yleisesitteen lyhennelmä myös englanniksi, ruotsiksi, saameksi, viroksi, venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi.

Doulat ja imetystukiäidit antavat tukea raskausaikana ja vauvan syntyessä

Usein auttaa se, että perheellä on joku, jonka kanssa voi puhua raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja perhe-elämästä. Muun muassa Suomen Doulat ry:n kautta löytyy lisätietoa doulien työstä. Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoiset doulat (ensijaturvakotienliitto.fi) eli tukihenkilöt ovat puolestaan käytettävissä silloin, kun perheessä on jokin erityinen tuen tarve, esimerkiksi vaikea taloudellinen tilanne tai mielenterveys- tai päihdeongelmia.

Taustalla voivat olla myös maahanmuuttajataustasta johtuvat kielelliset tai kulttuuriset haasteet sekä mahdolliset traumat esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kokemusten taustalla sekä omien sosiaalisten verkostojen puuttuminen. Tällöin doulan tuki on tärkeässä roolissa. Vapaaehtoisia doulia on ympäri Suomen. Ensi- ja turvakotien liiton Vapaaehtoinen doula -esite (issuu.com) löytyy suomen, englannin, ranskan, venäjän, somalin, persian, burman sekä arabian kielillä.

”Tuore äiti kertoo, ettei ollut enää synnytyksen hetkellä lapsen isän kanssa yhdessä, ja tuntui tärkeältä, että mukana on ihminen, johon voi luottaa ja joka varmuudella pystyy olemaan tukena läpi koko synnytyksen.”

Imetyksen tuen sivuilta löytyy ratkaisuja imetyksen eri pulmiin. Vapaaehtoiset imetystukiäidit (imetys.fi) tukevat imetyksessä ja vanhemmuudessa maksutta verkossa, puhelimessa ja tukiryhmissä.

Vanhemmuutta vankilan seinien sisällä

”Olin aika rikki, kun saavuin vauvani kanssa. Sain todella paljon purkaa perheosaston työntekijöiden kanssa asioita, jotka olivat minun sisäistä maailmaani kietoneet.”

Näin kertoo Vanajan vankilan perheosastolla asuva äiti. Vankeusrangaistusta suorittaville pienen lapsen vanhemmille on olemassa erillinen perheosasto, joka sijaitsee Vanajan vankilassa. Perheosasto on vankilan alueella oleva erillinen, kodinomainen lastensuojeluyksikkö, jonne lastensuojelu voi sijoittaa alle 2-vuotiaan lapsen vankeusrangaistusta suorittavan vanhempansa kanssa. Osastolle voi tulla myös raskausaikana.

Osastolla työskentelee moniammatillinen työryhmä, jonka työn tavoitteena on vauvan hyvä arki, kasvu ja kehitys nyt ja tulevaisuudessa sekä vanhemman vastuullinen vanhemmuus, kuntoutuminen, voimaantuminen, päihteetön ja rikokseton elämä. Perheosastolla työskennellään vahvassa yhteistyössä sekä vankilan että lastensuojelun kanssa, pitäen näkökulma koko ajan vauvassa ja vanhemmuudessa.

Myötätuuli-materiaalin (ensijaturvakotienliitto.fi) avulla voidaan keskustella vanhempien voimavaroista ja vaikeuksista sekä voimavaroja vahvistavista ja kuormittavista elämänkokemuksista.

Vankilan perheosaston on ainoa laatuaan Suomessa ja ainutlaatuinen myös maailmanlaajuisesti (Lue lisää: Vauvatyön käsikirja s. 68-75, issuu.com). Vanhemman elämä voi olla aika solmussa, ainakin tulovaiheessa, mutta vauvan elämä on vauvan elämää myös vankilan perheosastolla. Vauva on perheosaston tärkein asiakas.

Hyvä vanhemmuus voi toteutua monin tavoin

Kun mielenterveys järkkyy, elämä on solmussa tai tilanne on muutoin vaikea tai stressaava, on tukea saatavilla. Ammattiavun ja vertaistuen hakemista ei kannata epäröidä. Annettu tuki myös tutkitusti lisää vanhempien voimavaroja. Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty monia tukimuotoja vaativaan vauvatyöhön (issuu.com).

Yli 65 % avun piirissä olleista koki tilanteensa parantuneen palvelun aikana. Odotus- ja vauva-aika on merkittävä ajanjakso ihmisen koko elämän kannalta ja haavoittavilla kokemuksilla tuossa elämänvaiheessa on pitkät vaikutukset koko elämään. Siksi vanhemmille annettu tuki varhaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää. Aina ja kaikille vanhemmuuden onni ei tule yhtä helposti. Siitä ei tule tuntea syyllisyyttä, apua on onneksi tarjolla.

Hyvä alku elämälle -kampanja toivottaa hyvää äitienpäivää jokaiselle äidille!

Kirjoittajat:

• Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Sonja Falk, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Tiuku Pennola, asiantuntija, monikulttuurisuustyö, Ensi- ja turvakotien liitto
• Jaana Wikgren, vastaava ohjaaja, Kanta-Hämeen perhetyö ry/Vanajan vankilan perheosasto
• Saija Ohtonen-Jones, toiminnanjohtaja, Imetyksen tuki ry

Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Hyvä alku elämälle -kampanjan yhteistyöverkoston kanssa.