Siirry sisältöön

Hei, leiki mun kanssa?  

Pieni poika leikkii puuautolla ja junaraiteilla. Kuva: Istock

Odottava katse, käteen tarttuminen, lelulaatikkoon kurkkiminen olkasi yli, suora, sanallinen pyyntö tai oma havahtumisesi siihen, ettet enää muista, milloin viimeksi autoit lapsen leikin ääreen häntä avustaen. 

Vie vain yhden hetken, päätöksen verran. Ok, olen tässä sinulle, leikitään. Sen jälkeen aika lentää, jos malttaa jättää älylaitteet ja muut aikasyöpöt pöydälle. Ajantaju häviää helposti, kun on läsnä, ja jää ihmettelemään lapsen ainutlaatuisuutta, riemua saadusta huomiosta ja iloa saada johtaa leikkiä. 

Me aikuiset voimme esitellä ideaa yhteisestä leikistä, mutta mitä enemmän annamme lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja johtaa leikkihetkeä, sen hauskempaa ja mielenkiintoisempaa leikistä tulee. Jokainen lapsi osaa toimia leikin johtajana. Siihen ei tarvitse edes sanoja. Seuraa lapsen liikkeitä, ole läsnä lapselle mieluisalla tavalla ja katso mitä siitä syntyy. Aina voi kysyä, jos et ole varma ymmärsitkö oikein. 

Annetaan kaikkien tunteiden näkyä 

Välillä yhteiseen hetkeen pysähtyminen voi tuntua vaikealta. Ei jaksaisi, väsyttää ja oma seikkailumieli on hukassa. Oman tunteen sanoittaminen ääneen lapselle on tärkeää. Samalla aikuinen näyttää omalla esimerkillään, miten tunteita nimetään ja kuinka epämieluisalta tuntuvat tunteet ovat myös sallittuja. Tunnetaitojen harjoitteleminen on onnistuneen vuorovaikutuksen kannalta merkityksellistä. Samalla kun oma olo kevenee tunteen ääneen sanomisen myötä, se lisää yhteisymmärrystä. 

Joskus lasta harmittaa, ettei hän saa kertoa omaa mielipidettään. Me aikuisina voimme auttaa lasta saamaan oman äänensä kuuluviin. Lapsi tarvitsee arjessa hetkiä harjoitellakseen oman mielipiteensä kertomista sekä omien tunteidensa ilmaisemista. Niitä on hyvä harjoitella yhdessä. Kotona voi ottaa tavaksi keskustella päivällisellä, miltä jokaisesta perheenjäsenestä tuntuu esimerkiksi näyttämällä tunnetta kuvastava ilme. Silloin yhteisiin hetkiin alkaa tulla tutuksi kuvioksi lapsen vahvempi huomioiminen, jolloin riittää kuunneltavaa ja keskusteltavaa. 

Läsnäolotaitoja voi harjoitella 

Muistelen itse välillä, millaisia kohtaamiset pienen vauvan kanssa olivat. On helppoa pysähtyä hetkeen vauvan kanssa, olla ja ihmetellä, vastata hänen aloitteisiinsa spontaanisti. Samalla tavalla voi toimia myös isompien lasten kanssa, oli heillä erityistä tarpeita tai ei. 

Läsnäolotaitojen harjoitteluun löytyy myös mainioita harjoituksia. Jotkut harjoittelevat systemaattisesti yhteiseen leikkihetkeen pysähtymistä HYP-menetelmän avulla tai opiskelevat voimauttavaa vuorovaikutusta. Toisinaan yhteiseen hetkeen rauhoittumiseen riittää pieni alkulämmittely jonkin valmiin puuhan parissa. 

Piirrä taas, milloin on välipala! 

Uuden leikin opettelussa kuvalliset ohjeet rohkaisevat lasta oma-aloitteisuuteen ja auttavat ymmärtämään leikin idean. Kuvat myös herättävät mielenkiinnon. Joskus valmiiden kuvien lisäksi on nopeampi käyttää niin sanottua Kylli-täti-menetelmää eli piirtää puheen rytmissä yksinkertaisia kuvia paperille. Itse piirretyt kuvat hauskuuttavat lapsia ja innostavat heitä osallistumaan vahvemmin yhteisen hetken suunnitteluun. Myös oma puheeni on selkeämpää, kun samalla piirrän ja tuntuu kuin lapset seuraisivat innokkaammin. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan! 

Leikki lapsen kuulemisen menetelmänä 

Lasten leikkilahjat kehittänyt Friedrich Fröbel jo omana aikanaan kuvasi lapsen leikin merkityksellisyyttä. ”Pienen lapsen leikit ovat tulevan elämän sirkkalehtiä, sillä niissä kehittyy ja näyttäytyy ihminen kokonaisuudessaan herkimpine ominaisuuksineen ja sisäisine mielenlaatuineen”. Tämän vuoksi parhain tapa kuulla lasta ei ole järjestää kuulemistilaisuus vaan yhteinen leikkihetki. Mielestäni me ammattilaiset voisimme hyödyntää lasten parissa työskennellessä vielä vahvemmin leikkiä. 

Aina ei ole aikaa leikkiä. Se on tylsä totuus, jota vastaan haluaisin taistella. Onneksi on olemassa muitakin tapoja. Aina on aikaa olla läsnä ja keskittyä lapsen asiaan. Jos on vielä enemmän aikaa, voi vaikean käsiteltävän aiheen yhdistää lapselle mieluisaan lautapeliin tai toiminnalliseen tehtävään. Hassuttelu ja aikuisen höpsöt kysymykset kesken kaiken auttavat lastakin muistamaan, että me ammattilaisetkin osaamme heittäytyä sanalliseen leikkiin. Silloin ehkä saamme helpommin kutsun tulla mukaan. On nimittäin kunnianosoitus saada olla hetken verran leikkikaveri pienelle ihmiselle ja samalla tutustua häneen leikin kautta. 

Kirjoittaja Sanna Tuisku-Lehto toimii Minua kuullaan -hankkeen suunnittelijana Kehitysvammaliitossa. Lempileikkeinä ruokapöydän ääressä Uno-korttipeli sekä ulkona retket lähimetsään perheen kanssa.

Lisätietoja:  

Piirtäminen esteettömän viestinnän keinona:
https://tikonen.fi/aiheet/kommunikointikeinot/piirtaminen-esteettoman-viestinnan-keinona/
Vinkkejä erityistä tukea tarvitsevien lasten leikkeihin:
https://tikonen.fi/aiheet/avustava-tietotekniikka/vinkkeja-erityista-tukea-tarvitsevien-lasten-leikkeihin/

Lue aiempi blogiteksti: Viisi tärkeää asiaa lapsen osallisuudesta 

*Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarja kokoaa yhteen ammattilaisten näkökulmia ja vinkkejä pienten lasten parissa toimimiseen. Yhteistä kaikille kirjoituksille on turvallinen osallisuus, jota tarkastellaan eri toimintaympäristöistä käsin. Kaikista vuoden aikana julkaistuista blogiteksteistä kootaan yhteinen julkaisu.


Kesään sopivia tehtäviä ja harjoituksia

Monet perheet ovat tulevan kesän kotona. Välillä saattaa tuntua tylsältä ja on vaikea keksiä tekemistä. Minua kuullaan -hanke on tehnyt yhdessä Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry:n ja Verneri.netin kanssa kolmen kirjan sarjan lapsille, nuorille sekä heidän kanssaan kesälomapuuhissa mukana oleville. Kirjat soveltuvat kaikenikäisille lapsille ja nuorille, jotka hyötyvät kuvallisista ja selkeistä ohjeista. 

Kesäkivaa-kirjasarja

  • Tee kesäretki -kirjan avulla voi kertoa mielipiteensä ja päättää kesälomapäivän retkikohteen.  
  • Unelmoi ja mietiskele -kirjasta löytyy tehtäviä, jotka auttavat rentoutumaan, haaveilemaan ja miettimään mistä asioista pitää itsestään eli mitkä ovat omia supervoimia. 
  • Kerro tunteista -kirja auttaa sanoittamaan omia tunteita ja puhumaan tunteista muille. Tunteiden sanoittamisen harjoitteleminen ja tunteista puhuminen tekee olon kevyemmäksi. 

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *