Siirry sisältöön

Kuuluuko vanhempien ääni palveluja kehitettäessä?

Miten vanhempien ääni saadaan kuulumaan ja vanhempien ääntä vahvistettua perhekeskuksissa?

Tämä on kysymys, jota lähdimme pohtimaan yhdessä järjestöagenttien ja kuntayhteistyökumppaneidemme kanssa alkuvuodesta. Selkeänä lähtöajatuksena oli, että ei tehdä vain kyselyä vaan jalkaudutaan hankkeemme pilottimaakuntien perhekeskuksiin, kohtaamispaikkoihin, leikkipuistoihin, tapahtumiin ja keskustoihin ja kauppakeskuksiin – sinne, missä vanhemmat ja perheet jo valmiiksi ovat.  Näin vanhemmat voivat täyttää kyselyn, mutta samalla pääsemme myös juttelemaan vanhempien kanssa ja kuulemaan mikä heitä mahdollisesti askarruttaa. Lasten näkemyksiä emme tässä kohtaa tarkastelleet, se jää meille vielä tulevaisuuden kehittämiskohteeksi.

Hienoja kohtaamisia ja keskusteluja olikin paljon! Erityisesti perhekeskusten aulassa monet perheet tarvitsivat opastusta – he eivät välttämättä tienneet minne mennä, miten ilmoittautuminen toimii jne.  Toisaalta monet vanhemmat myös arvostivat, että aulassa oli joku henkilö, jota oli helppo lähestyä ja jolla oli aikaa. Kyselyn täyttämisen lomassa keskusteltiin monenlaisista arjen asioista. Neuvottiin miten eri palvelut toimivat tai kerrottiin vaikkapa lasten leiritoiminnasta. Kun heille tarjottiin mahdollisuutta, moni vanhempi oli myös kiinnostunut tuomaan asiakkaan ääntä palvelujen kehittämiseen asiakasraadin tai vastaavan muodossa.

Kyselyn ja kohtaamisten ohella vähintään yhtä tärkeää on se, miten saadut vastaukset käsitellään ja esitellään eli palautetaan takaisin alueelliselle tai paikalliselle tasolle – heille, jota kysely koskee. Esimerkiksi kunnan perhepalvelujen kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaaville tahoille tai perhekeskuksen johdolle ja muille toimijoille. Sekä tietysti vanhemmille. Tämä työ on aloitettu kuluvana syksynä ja prosessista kokonaisuudessaan on myös työn alla vanhempien osallisuuden vahvistamisen toimintamalli. Sitä työstää kanssamme kaksi mahtavaa opiskelijaa Lahden ammattikorkeakoulusta. Työ valmistuu viimeistään alkuvuodesta 2020 – tästä kannattaa pysyä kuulolla!

Mitä vanhemmat meille kertoivat – miten lasten ja perheiden tukea ja palveluja tulisi kehittää?

Kysely toteutettiin toukokuussa 2019 ja saimme siihen kaikkiaan 357 vastausta. Kyselyn vastaajajoukko on jossain määrin valikoitunut, mutta tulokset antavat kuitenkin hyvää suuntaa muun muassa siitä, mihin suuntaan palveluja tulee vanhempien näkökulmasta kehittää. 

Kysyttäessä vanhemmilta millaista toimintaa, tukea ja palveluita perhekeskuksessa tulisi ollaoli heidän viestinsä selkeäperhekeskuksen tulee tarjota tukea muun muassa vanhemmuuteen, lapsen terveyttä koskevissa asioissa tai jos perheessä on haastava elämäntilanne, mutta vähintään yhtä tärkeää on mahdollisuus tavata muita vanhempia. Perhekeskuksia ei siis tule kehittää vain palvelut edellä – tarvitaan myös paikkoja, joissa perheet voivat tavata toisia perheitä.  Nämä tilat mahdollistavat myös epämuodollisen vertaistuen. Toisaalta epämuodollisemmissa merkeissä on myös helpompi tutustua paitsi muihin vanhempiin 

Perheille on oltava paikkoja, missä tavata toisia perheitä.

Toisaalta oli myös herättävää huomata, että vaikkakin valtaosa (95 %) kyselyyn vastanneista koki pärjäävänsä hyvin tai melko hyvin vanhempana arjen keskellä, koki noin viidennes (21 %) ettei saa riittävästi tukea vanhemmuuteen. Lisäksi 13 prosenttia vastaajista totesi, että ei aina tiedä, mistä saa tarvittaessa apua. Miten avun pyytäminen ja sen saaminen tehtäisiin mahdollisimman helpoksi?  Neuvolan ja muiden julkisten palvelujen ohella iso merkitys on perhekeskusten kohtaamispaikoilla, jotka ovat kaikille perheille avoimia tiloja, jossa vanhemmat voivat tavata toisiaan, mutta saada myös vertaistukea, tietoa, ohjausta ja neuvontaaOn kuitenkin selvää, että erityisesti tilanteissa, joissa kynnys pyytää apua on korkea, edellyttää se luottamustaOnko meillä aikaa ja osaamista kohdata jokainen vanhempiMiten luottamusta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan? 

Kohtaamispaikassa voisi olla työntekijöiden puolesta aktiivisempaa ohjaamista. Välillä näkee yksin tulevia äitejä, jotka kokevat selvästi itsensä ulkopuolisiksi. Itsellekin oli alkuun tosi korkea kynnys osallistua toimintaan.

Vanhemmista moni korosti sähköisten palvelujen merkitystä tiedonlähteenä – liki kahdeksan kymmenestä (78 %) toivoi, että tieto lapsiperheiden tuesta ja palveluista löytyisi kattavasti tietoa nettisivuilta ja liki seitsemän kymmenestä (68 %) korosti Facebookin merkitystä. Nettisivut toki lähes kaikilla toimijoilla onkin, mutta iso kysymys lienee se, että ovatko sivut ajan tasalla. Tai miten saataisiin koottua yhteen tieto esim. tietyn alueen toimijoista, tapahtumista ym. Tämä on paitsi vanhempien toive, helpottaisi myös monen työntekijän työtä. 

Pitäisi olla koottuna kaikki alueella olevat tapahtumat ja kerhot, ettei tarvitsisi kaikkea etsiä eri paikoista.

Katso lisää kyselyn ensimmäisistä tuloksista ältä>>

Lisäksi koostamme parhaillaan tietoa kunkin pilottimaakunnan (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi) tuloksia. Myös näistä kerromme mielellämme lisää. 

Kaisu Muuronen

Hankepäällikkö/erityisasiantuntija

Kaisu toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän työn kysymyksissä. Lisäksi Kaisu tekee vaikuttamistyötä lapsi- ja perhepolitiikkaan liittyvien kysymysten parissa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *