Siirry sisältöön

Mitä vuoden aikana ehtii tehdä?

Usein tyydymme ajatukseen, että lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on työlästä, aikaa vievää ja toisinaan erilaisista syistä johtuen lähes mahdotonta. Mari Väistö ja Ira Custódio haastavat tätä ajatusta ja kannustavat aktiivisesti etsimään keinoja ja tapoja, kuinka voisimme mahdollistaa entistä useammalle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin.

Lastensuojelun Keskusliitto lähti vuosi sitten oikeusministeriön kumppaniksi lasten osallistumisoikeuksien arviointityökalun pilotointiin. Koska Keskusliiton roolina oli erityisesti tiedonkeruu lapsilta ja nuorilta, pohdimme paljon sitä, miten voimme kerätä lasten ja nuorten näkemyksiä eettisesti ja heidän kannaltaan mielekkäällä tavalla.

Tavoitteena oli kerätä näkemyksiä kolmelta eri ryhmältä: lastensuojelusta kokemusta omaavilta lapsilta, vammaisilta lapsilta ja ilman huoltajaa maahan tulleilta lapsilta. Alusta asti suunnittelimme toteuttavamme tiedonkeruun yhdessä jäsenyhteisöjemme ja muiden toimijoiden kanssa. Aikaisemmissa blogeissa olemme kertoneet pilotin etenemisestä.

Teimme vuoden aikana monia tärkeitä havaintoja, jotka on koottu tammikuun lopulla julkaistavaan raporttiin. Haluamme kuitenkin tässä kertoa jo eräistä havainnoista, joita nuorten näkemysten ja ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta teimme.

On luotava jatkuvaa vuorovaikutusta lasten ja nuorten kanssa

Usein tyydymme ajatukseen, että lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on työlästä, aikaa vievää ja toisinaan erilaisista syistä johtuen lähes mahdotonta. Haluamme osaltamme haastaa tätä ajatusta ja kannustaa aktiivisesti etsimään keinoja ja tapoja, kuinka voisimme mahdollistaa entistä useammalle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin.

Sen sijaan, että joka kerta erikseen mietittäisiin, mistä lapset ja nuoret tavoitetaan, tulisi rakentaa jatkuvaa vuorovaikusta lasten ja nuorten kanssa. Tällöin voidaan paitsi kuulla lapsia heitä koskevissa asioissa, myös kuunnella, mitä he haluavat nostaa esille. On myös huomioitava, että lapset ja nuoret eivät välttämättä ole ”saatavilla” silloin, kun me aikuiset haluamme. Nuoret tekevät päätökset aiheen mielekkyydestä ja osallistumisesta itse – ja näin sen kuuluukin olla.

Erilaisia vaikuttajaryhmiä tarvitaan lisää

Vaikuttajaryhmät ovat tärkeä paikka, joissa lapset ja nuoret voivat sekä oppia vaikuttamisen taitoja että osallistua niiden palveluiden kehittämiseen, josta juuri heillä on kokemusta ja tietoa. Nuorten vaikuttajaryhmillä oli iso merkitys myös tämän pilotin tiedonkeruussa.

Erityisesti lastensuojelussa on tehty viime vuosien aikana paljon työtä nuorten vaikuttajaryhmien kehittämisessä, joka varmasti vaikutti siihen, että juuri heiltä saimme kaikkein runsaimmin näkemyksiä. Jotta eri palveluita voidaan jatkossa kehittää yhdessä lasten ja nuorten kanssa, onkin tärkeä resursoida myös muiden lapsiryhmien kohdalla vastaavaa kehittämistyötä, kuin mitä lastensuojelun piirissä on tehty. Tässä kehittämistyössä voidaan hyödyntää lastensuojelussa toimivien vaikuttajaryhmien kautta saatua tietoa toiminnan edellytyksistä ja sudenkuopista.

Mielekäs ja turvallinen osallistuminen edellyttää tuttuja ihmisiä ja riittävästi tietoa

Luottamuksella ja tutulla aikuisella on iso merkitys siihen, että lapsi tai nuori pystyy turvallisesti keskustelemaan itseään ja elämäänsä koskevista asioista. Tästä syystä teimme jo pilotin alkuvaiheessa päätöksen, että tiedonkeruun ja keskustelun nuorten kanssa toteuttaa nuorille entuudestaan tuttu ja luotettava henkilö.

Erityisesti yksin alaikäisenä maahan tulleiden nuorten kohdalla nousi esille tietämättömyys eri aikuisten rooleista ja työtehtävistä. Tällöin nuoren on hankala arvioida eri tilanteiden ja keskusteluiden tavoitteita. Heidän kohdallaan luottamus ja aikuisen tunteminen korostui merkittävästi. Niin ikään useammassa ryhmässä tuli esiin se, että nuorten tieto omista oikeuksistaan ja aikuisten velvollisuuksista on usein puutteellista, jolloin oikeuksien toteutumista on hankala arvioida.

Mitä aiomme jatkossa tehdä (toisin)

Vastauksena alun kysymykseen: vuoden aikana ehtii ideoida, kokeilla, oppia ja vaikuttaakin. Pitkin matkaa olemme pohtineet myös sitä, mitä voimme Lastensuojelun Keskusliiton toiminnassa ja vaikuttamistyössä jatkossa tehdä toisin.

Haluamme osaltamme laajentaa erilaisten äänten kuulemista, sillä jokaisen lapsen ja nuoren ääni on tärkeä. Pyrimme rakentamaan uusia yhteistyökanavia, jotta voimme yhä monipuolisemmin tuoda lasten ja nuorten äänen esiin vaikuttamistyössämme. Uskomme, että yhdessä tekeminen on vaikuttavampaa.

Useissa keskusteluissa nousi esille myös tarve kerätä näkemyksiä niiltä lapsilta ja nuorilta, joista on vaikeista elämäntilanteista huolimatta kasvanut voimavaraistuneita ja kyvykkäitä osallistujia. Näin voitaisiin saada lisätietoa siitä, miten eri taustoista tulevien lasten osallistumista voidaan parhaiten tukea.

Lasten osallistumisoikeuksien arviointityökalun päätösseminaari järjestetään tammikuun lopussa. Tuon jälkeen kokoamme vielä viimeiset ajatuksemme tänne blogiin ja linkitämme loppuraportin jokaisen lukijan saataville.

Mari Väistö

Osallisuuskoordinaattori

Työskentelen Keskusliitossa lasten ja nuorten osallisuuteen ja sen edistämiseen liittyen teemojen parissa. Vapaa-ajalla viihdyn runojen, avantouinnin ja kaikenlaisen urheilun parissa.

Ira Custodio

Ira Custódio

Erityisasiantuntija

Työskentelen lapsen oikeuksien sekä lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntijana ja teen näihin liittyvää vaikuttamistyötä. Haluan rakentaa maailmaa, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus elää hyvää elämää ja kasvaa täyteen mittaansa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *