Siirry sisältöön

Tarkoittaako erilaisuus myös eriarvoisuutta? Järjestöjen työntekijöiden havaintojen perusteella usein näin on

Millaista on elää Suomessa ja poiketa valtavirtaväestöstä esimerkiksi ulkonäöltään tai elämänkokemukseltaan? Miten yhteiskuntamme suhtautuu erilaisuuteen? Kokosimme lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta vähentävässä Kaikille eväät elämään -avustusohjelmassa arjen kokemuksia erilaisuudesta ja ennakkoluuloista.

Sanotaan, että erilaisuus on rikkaus. Nuoruudestani muistan ne mustavalkoiset tarrat, joilla kampanjoitiin rasismia ja muukalaisvihaa vastaan. Niissä luki: kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia! 

Työssäni kuulen kokemuksia eriarvoisuutta vähentävän avustusohjelmamme hankkeista. Moni hanketyöntekijä kertoo, miten heidän kohtaamiensa haavoittuvassa asemassa elävien lasten, nuorten tai perheiden kokemukset erilaisuudesta kääntyvät usein myös kokemuksiksi ennakkoluuloista, väärinymmärryksestä, epäluottamuksesta, kuulumattomuudesta, arvottomuudesta, ulossulkemisesta, syrjinnästä ja äärimmillään vihapuheesta ja rasismistakin.  

Niissä kokemuksissa ei välity se myönteisen kaiun valistus ja viesti, jota mustavalkoisissa tarroissa levitettiin. 

Me ja ne – millaista on niiden arki?

Kokemus erilaisuudesta jakaa ihmiset meihin ja muihin. Kohtaamiemme ihmisten mukaan jakaminen tehdään meihin “normaaleihin” ja niihin erilaisiin muihin, joiden olemisen ja elämisen tapoja ei aina ymmärretä tai oikeuteta.

Erilaisuuden negatiiviset tulkinnat näkyvät avustusohjelmassamme kohdattujen ihmisten arjessa. He eivät ehkä voi olla avoimesti omia itsejään. Heidän voi olla vaikeaa luottaa muihin ja he sulkeutuvat usein kotiin. He kokevat ulossulkemista ja saattavat olla yksinäisiä. He kokevat, ettei heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan kuulla tai ainakaan niitä ei oteta vakavasti. Erilaisuuden myötä otsaan painettu leima näkyy ja tuntuu elämän kaikilla osa-alueilla. 

Ei ole ihme, jos syrjintää tai arvottomuutta kokevan on vaikeaa luottaa muihin tai uskoa, että kukaan arvostaisi hänen tekojaan tai ajatuksiaan. Ei ole ihme, jos tulevaisuus näyttää ahdistavalta tai sinne on vaikeaa katsoa ylipäätään. 

Havaintoja erilaisten ihmisten arjesta avustusohjelmamme toiminnasta

Teemana erilaisuus ja ennakkoluulot on niin valtavan tärkeä ja suuri, että sen äärelle voisi uppoutua iäisyydeksi. Kutsuimme avustusohjelmamme hanketyöntekijät kuitenkin kokoon verkostotapaamiseen yhdeksi päiväksi pohtimaan aihetta heidän työnsä näkökulmista.  

Kuulimme verkostotapaamisessa kokemuksia siitä, miten romanit saavat jatkuvasti elää erilaisuudesta johtuvien ennakkoluulojen ja historian painolastin varjossa. Heille erilaisuus tarkoittaa yhteiskunnassamme usein pitkiä merkitseviä katseita ja kohtelua toisen luokan kansalaisina. Romano Missiossa toimiva Eväitä arkeen romaniperhetyön projektimme jakoi kokemuksiaan arkipäivän ennakkoluuloista ja niiden vaikutuksista koulussa, perheiden kotona ja sosiaalipalveluissa. 

Erilaisuus ja erilaiset tavat ymmärtää yhteiskuntaa kulminoituvat päivittäin Suomen Pakolaisavun Linkki-hankkeessa, kun he auttavat maahanmuuttajataustaisia perheitä päiväkoti- ja koulumaailmassa. Kulttuurien välistä tulkkausta tarvitsevat niin perheiden vanhemmat kuin päiväkodin tai koulun henkilökuntakin yhteisen keskusteluyhteyden luomiseksi. 

Kuulimme myös kokemuksia ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden näkökulmasta Yhteiset Lapsemme ry:n Yhdessä matkalla -hankkeestaNäitä nuoria kohdellaan usein ensisijaisesti turvapaikanhakijoina, ei niinkään lapsina tai nuorina. Moni heistä kohtaa kovia asenteita, vihapuhetta ja rasismia. Odotukset yksin pärjäämiselle ovat kovat ja luottamus viranomaisia tai yhteiskuntaa kohtaan usein koetuksella omien kokemusten ja tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi. 

Kehitysvammaisten Tukiliiton Vahvistu vanhempana -hanke kertoi vanhemmuudesta, kun vanhemmalla on tuen tarpeita oppimisessa ja ymmärtämisessä esimerkiksi kehitysvammasta johtuen. Nämä vanhemmat kokevat eriarvoisuutta, ennakkoluuloja, toiseutta ja pelkoa asioidessaan vanhemman roolissa. He kohtaavat vaikeita tilanteita, kun palveluissa heidän tarpeensa ja annettu tuki eivät kohtaa. Joskus ihmiset kyseenalaistavat, onko ylipäätään oikein, että vammaisella henkilöllä on vauvahaaveita tai omia lapsia. 

Nuorten näkökulma erilaisuuteen ja eriarvoisuuteen

Saimme vieraaksemme verkostotapaamiseemme Suomen Punaisen Ristin nuorten turvatalotoiminnan johtajan Leena Suurpään. Hän purki puheenvuorossaan sitä, miten nuoria voidaan tukea inhimillisesti, ja miltä näyttävät nuorten syrjäyttämisen sitkeät piirteet 2010-luvun Suomessa.  

Sukupolvien välinen sosiaalinen liikkuvuus on Suomessa kangistunut ja sosiaalinen, taloudellinen ja psyykkinen hyvin- tai pahoinvointi näyttävät kasautuvan. Kansainvälisesti verrattuna suurimmalla osalla menee ihan kivasti, mutta niillä nuorilla, joilla asiat menevät huonosti monella eri elämän osa-alueella, menee entistä huonommin. Nuoria syrjäyttävät etenkin epävarmuus, epäluottamus, yksin pärjäämisen paine ja osattomuuden kokemukset. 

Suurpää muistuttaa, että vaikka yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat nuoria juuri nyt enemmän kuin koskaan, se ei jostain syystä käänny nuorten kokemukseksi merkityksellisyydestä tai siitä, että heitä kuunneltaisiin. Osattomuuden kokemuksia syntyy nuorten eriarvoisuudesta vaikuttaa omaan elämänkulkuun, lähiyhteisöihin tai yhteiskuntaan. Muodolliset kuulemis- ja osallistumisrakenteet eivät auta asiaa. Nuorten on vaikeaa kiinnittyä toiveikkaisiin tulevaisuuskuviin, jos he kokevat ajattelevansa eri tavalla, kuin vanhemmat ikäluokat, ja ettei heidän ääntään kuulla tai sillä ole väliä. 

Voimme purkaa ennakkoluuloja ja luoda inhimillisiä kohtaamisia

Ennakkoluulot ovat kaikille meille tyypillinen tapa ajatella ja järjestää monimutkaista todellisuutta ympärillämme. Jokaisella meistä on niitä, eikä niitä kannata säikähtää. Onneksi ne eivät nimittäin ole meihin syntymässä iskostuneita, vaan muodostuvat sosiaalisen ympäristömme, kulttuurimme ja kokemustemme kautta. Ennakkoluuloja voidaan lietsoa, mutta niitä on mahdollista myös purkaa. 

Ennakkoluulojen kitkemisessä ja yhdenvertaisen sekä avoimen ilmapiirin luomisessa meillä jokaisella ihmisellä on tärkeä rooli arkipäivän kohtaamisissa. Myös järjestöt ja erilaiset kansalaistoiminnan areenat luovat erinomaisia mahdollisuuksia tulla arvokkaasti kohdatuksi, saada mielekästä tekemistä ja kiinnittyä mukaan yhteisöön. 

Ennakkoluuloihin voimme vaikuttaa: 

  • Lisäämällä tietoa
  • Tutustumalla ja luomalla kontakteja erilaisiin ihmisiin
  • Opettelemalla hyväksymään oman itsemme ja ajatuksemme
  • Opettelemalla ymmärtämään erilaisuutta, kuuntelemaan ja keskustelemaan
  • Luomalla syrjimättömiä yhteisöjä, inhimillistä tukea ja mahdollistamalla moniäänisyyden yhteiskunnassa
  • Luomalla tunnetta ja toimintamahdollisuuksia sille, että maailmaa voidaan muuttaa
  • Kantamalla globaalia vastuuta maapallomme kaikkien ihmisten hyvinvoinnista ja oikeuksista

Kokoamme Kaikille eväät elämään -avustusohjelman yhteen  

Koordinoimme Lastensuojelun Keskusliitossa lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta vähentävää Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa. Ohjelmassa on mukana 23 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevän järjestön kehittämishanketta, jotka kaikki toimivat STEA:n rahoituksella.   

Järjestämme hanketyöntekijöille verkostotapaamisia, joissa tutustumme toisiimme, kuulemme asiantuntijoiden näkemyksiä eriarvoisuudesta ja jaamme kokemuksia hanketyöstä. Kun kokoamme järjestöissä eriarvoisuuden parissa työskentelevät ihmiset yhteen, syntyy kiinnostavia huomioita jaettavaksi. Tämä kirjoitus on koottu erilaisuutta ja ennakkoluuloja käsittelevän verkostotapaamisemme puheenvuoroista.  

Seuraava verkostotapaamisemme käsittelee eriarvoisuuden ylisukupolvisia kehityskulkuja.   

Lue lisää avustusohjelmastamme täällä. 

Linkki Kaikille eväät elämään -hankkeen sivuille

Salla Karjalainen

Hankekoordinaattori

Salla työskentelee Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeessa, jossa hän suunnittelee ja toteuttaa ohjelmahankkeiden verkostotoimintaa ja vastaa hankkeen viestinnästä.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *