Tulla kuulluksi, nähdyksi ja autetuksi ajoissa – lastensuojelun asiakasmäärän lakisääteinen rajaaminen on askel kohti eettisesti kestävämpää lastensuojelua 

Hallitusohjelmassa lastensuojelun asiakasmäärää on tarkoitus rajata asteittain: vuonna 2022 enimmäisasiakasmäärä olisi 35 lasta/sosiaalityöntekijä ja lopulta korkeintaan 30 lasta/työntekijä. Tahtotilan realisoiminen lainsäädännöksi on tarpeen toteuttaa mahdollisimman pian, jotta lapsen oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi ja perheen mahdollisuus tulla autetuksi oikea-aikaisesti lastensuojelussa voi toteutua. Lapset eivät voi odottaa. 

”Autathan ajoissa, älä jätä asioitamme kesken. Jaksatko kuunnella minua edes tämän pienen hetken.”

Tämän toiveen esittävät rap-kappaleessaan vuoden 2019 nuorten päivään osallistuneet nuoret, joilla on omakohtaistakokemusta lastensuojelusta.

Oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja autetuksi ajoissa on inhimillinen ja oikeutettu pyyntö. Sen pitäisi myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus huomioon ottaen olla välttämätön edellytys lastensuojelun sosiaalityön toteuttamiselle – korostaahan kyseinen ihmisoikeussopimus lapsen oikeutta suojeluun sekä oikeutta ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi. 

Lapsenoikeusperusteista työskentelyä

Asiakasmäärän rajaamisella voidaan edistää lapsenoikeusperusteista työskentelyä sekä mahdollisuutta pysähtyä lapsen ja perheen tilanteen äärelle varhaisessa vaiheessa.

Samaan aikaan tiedämme, että lastensuojelun sosiaalityössä asiakasmäärät voivat olla useita kymmeniä, jopa lähemmäs sata lasta työntekijää kohden. On selvää, ettei tällöin sosiaalityöntekijän parhaatkaan pyrkimykset voi turvata riittävällä tavalla lapsenoikeusperusteista työskentelyä.  

Lastensuojelun Keskusliiton Hyvää lastensuojelua, kiitos! – julkaisusarja kokoaa yhteen ammattilaisten ja asiakkaiden näkökulmia lastensuojelun nykytilasta ja kehittämistarpeista. Nuoret kokemusasiantuntijat näkevät tärkeänä, että työntekijöillä olisi enemmän aikaa lapselle. Lastensuojelussa tulisi olla mahdollista luoda luottamuksellinen suhde lapseen, sillä lapsi avaa ajatuksiaan parhaiten luotettavalle aikuiselle.  

Vanhemmat tuovat esiin toivovansa, että koko perhe voitaisiin huomioida kokonaisuutena, että heidän tilanteensa äärelle voitaisiin pysähtyä ja kohtaamisissa olisi kiireettömyyden tunne. Perheiden ongelmien äärelle olisi oltava mahdollista asettua riittävän paneutuen silloinkin, kun ongelmat eivät ole vielä kasautuneet ja tilanteet kriisiytyneet. Tällöin perhe voi tulla oikeaan aikaan autetuksi. 

Osallisuus nousee asiakkaiden kehittämisehdotuksissa toistuvasti esiin. Lastensuojelussa käytetään merkittävällä tavalla valtaa ja vallankäyttö vaatii vastinparikseen osallisuuden. Harkittu ja lapsen oikeuksien mukainen päätöksenteko edellyttää tutustumista lapseen, perheeseen ja heidän elämäänsä. Tämä vaatii työntekijältä aikaa. 

Ehdotettu lakisääteinen asiakasmäärä on nähtävä ehdottomana maksimina 

Hallitusohjelman kirjaus lastensuojelun sosiaalityön asiakasmäärän rajaamisesta on välttämätön. Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan myös suurin osa työntekijöistä kannattaa lakisääteisiä asiakasmäärämitoituksia.

Monet eri näkökulmat kuitenkin puoltavat huomattavasti pienempää työntekijäkohtaista asiakasmäärää kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Intensiivisen työskentelyn esimerkiksi sijoituksen kynnyksellä on arvioitu edellyttävän korkeintaan 10-15 lapsimäärää. Suomessa lastensuojelujärjestelmää on haluttu kehittää ottaen oppia englantilaisesta systeemisestä lastensuojelusta. Suomessa sosiaalityöntekijällä on kuitenkin keskimäärin 46–48 asiakasta, kun vastaava luku Englannissa on 19–21. [i] Lakisääteinen asiakasmäärä tulisikin nähdä ehdottomana maksimina, ei miniminä, jonka tulee täyttyä. 

Asiakasmäärän rajaaminen ei yksin ratkaise lastensuojelun kehittämiseen liittyvää kokonaisuutta, mutta se on merkittävä askel kohti eettisesti kestävämpää lastensuojelua. Ihmisoikeudet tulevat todeksi tai jäävät toteutumatta ihmisten välisissä kohtaamisissa ja oikeuksien täysimääräistä toteutumista voidaan lainsäädännöllisesti vahvistaa.  

Asiakkaat ja työntekijät ovat tuoneet esiin näkemyksensä asiakasmäärän rajaamisen tarpeesta. Lasten oikeuksien toteutuminen tältä osin on nyt päättäjien käsissä. Asiakasmäärän saattamista eettisesti kestävälle tasolle ei tulisi pitkittää. Lapset eivät voi odottaa. 

[i] Berrick, Jill; Dickens, Jonathan; Pösö, Tarja & Skiveness, Marit (2016) Time, Institutional Support, and Quality of Decision Making in Child Protection: A Cross-Country Analysis. Human Service Organizations: Management, Leadership & Governance. 40(5), 451–468.

Julkaisemme vuosi eduskuntavaalien jälkeen asiantuntijakirjoituksia muistuttaaksemme siitä, että hallitusohjelman kirjaukset lasten ja perheiden hyväksi eivät ole unohtuneet koronan aikana.