Siirry sisältöön

Vaikuttavuusinvestoimisella haetaan ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja inhimilliseen hätään

Voidaanko riskisijoittamisesta, tuotto-odotuksista ja pääomasta puhua samassa yhteydessä inhimillisyyden, lastensuojelun ja hyvinvoinnin kanssa? Vaikuttavuusinvestoinnin maailmassa voidaan. SIB-malli nähdään mahdollisuutena kuntien ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseen ja toimintakulttuurin muuttamiseen pitkäjänteisemmäksi, kustannustehokkaaksi ja lapsen tarpeista lähteväksi.

Lastensuojelun Keskusliitto on mukana lasten ja perheiden palvelujen ja tuen asiantuntijana Sitran käynnistämässä uudessa SIB-rahastossa. FIMin hallinnoimalla rahastolla edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja se on syntynyt osana Sitran laajempaa vaikuttavuusinvestoimisen avainaluetta. Vaikuttavuusinvestoiminen tarkoittaa pääoman kohdentamista toimintaan, jolla tavoitellaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavaa yhteiskunnallista positiivista muutosta.

Tulosperustaiset rahoitussopimukset (Social Impact Bond, SIB) ovat yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistäviä palveluja ja toimintaa kantaen myös kaiken taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa sijoittajille vain tavoitteiden mukaisista ja todennettavissa olevista tuloksista. Lastensuojelun Keskusliiton rooli on arvioida palveluntuottajien ehdotuksia ja tarjota kuntien ja SIB-rahaston valitsemille toimijoille tukea toimintamallien kehittämiseen.

Tutustu SIB-malliin oheisesta videosta:

Suuntana hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimintamallit

Euroopan komission arvion mukaan Suomessa julkisia hankintoja tehdään vuosittain 35 miljardin euron edestä. Erilaiset palvelut haukkaavat tästä potista merkittävän osan. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa painopiste on korjaavissa palveluissa. Tämä koskettaa myös laajemmin koko palvelujärjestelmää. Tulipalot on pakko sammuttaa, ja inhimilliseen hätään on vastattava. Julkisten resurssien rajallisessa maailmassa tämä on tarkoittanut sitä, että edistävät ja ehkäisevät palvelut ja toimintamallit ovat jääneet paitsioon.

Lasten, nuorten ja perheiden SIB-rahastoon valittavilla hankkeilla tavoitellaan mitattavissa olevaa yhteiskunnallista hyötyä. Tämän vuoksi palveluntuottajat tulevat keskittymään nimenomaan sellaisiin palvelujen ja tuen muotoihin, jotka vähentävät korjaavien ja kalliiden palvelujen tarvetta. Lasten, nuorten ja perheiden SIB-rahasto on täten yksi keino, jolla vahvistetaan edistävän ja ehkäisevän työn resursseja. Samalla toiminta voi kirittää laajemmin palvelujärjestelmää entistä vaikuttavammaksi, inhimillisesti kestävämmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi.

Mahdollisuus laajempaan palvelukulttuuriseen muutokseen

SIB-rahastosta sijoittajille maksetaan vain, jos kunnan etukäteen asettamat tavoitteet saavutetaan. Kunta maksaa palvelujen sijaan vaikutuksista. Tällä hetkellä vaikuttavuuden painoarvo julkisissa hankinnoissa on liian vähäinen. Julkisten hankintojen tarjouspyynnöissä palvelujen sisältö, toteuttamistapa ja esimerkiksi palveluntuottajan pätevyysvaatimukset on usein tiukasti määritelty. Tällöin myös innovaatioiden kasvutila jää kapeaksi, koska huomio kiinnittyy helposti minimivelvoitteista suoriutumiseen mahdollisimman vähäisillä kustannuksilla.

Palvelujen hankintalogiikka vaikuttaa siihen, minkälaisia palveluja asiakkaat saavat. Tällä hetkellä suoritteiden hinta on usein laatua ja vaikuttavuutta merkittävämpi tekijä. Vaikutuksien sijaan ostetaan siis suoritteita. Mikään ei toisaalta estä tälläkään hetkellä kuntia lisäämällä vaikuttavuuden painoarvoa julkisissa hankinnoissa. Parhaimmillaan SIB-mallin kokemukset rohkaisevat julkista sektoria vauhdittamaan palvelujen hankintalogiikan ja palvelujärjestelmän muutosta nykyistä vaikuttavampaan suuntaan. Samalla myös inhimilliseen hätään kyettäisiin vastaamaan varhaisemmassa vaiheessa. Näiden syiden vuoksi Lastensuojelun Keskusliitto on mukana kokeilemassa uutta toimintamallia, josta myös moni sen jäsenyhteisö on palvelujen tuottajana tai ostajana kiinnostunut.

Mukaan toteutuskumppaniksi?

Lastensuojelun Keskusliitto yhdessä muiden SIB-toimijoiden kanssa on avannut toimintamallien kartoituksen, johon palveluntuottajat, eli tulevat toteutuskumppanit, voivat ilmoittaa oman toimintamallinsa. Kartoitus löytyy LSKL:n verkkosivuilta. Kartoitus on avoinna 10.3. klo 12.00 asti. Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist ulla.lindqvist@lskl.fi, puh. 050 411 0400.

Olli Alanen

Ohjelmajohtaja

Olli toimii Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtajana. Töiden ja lapsiperhearjen pyörittämisen ohella hän urheilee ja lukee yllättävän paljon. Ja muistaa välillä myös levätä.

Ulla Lindqvist

Ohjelmapäällikkö

Ulla on kehittämisihminen, jolle ihmisten hyvinvointi ja näkeminen niin bussissa kuin työpaikalla on tärkeää. Työssään Emma & Elias –ohjelman päällikkönä hän voi edistää lasten, perheiden ja järjestöjen asiaa. Ullan motto on ”rock´n roll”.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *