Siirry sisältöön

YK:n pakolaisjärjestelmä uusiksi – win-win -tilanne sekä valtioille että pakolaisille?

YK:n päämajassa New Yorkissa pohditaan parhaillaan, mihin haasteisiin ja miten maailmanjärjestön tulisi pystyä vastaamaan juuri alkaneella 72. istuntokaudella. Entinen pääsihteeri Ban Ki-Moon on sanonut, ettemme elä keskellä pakolaiskriisiä vaan solidaarisuuden kriisiä. Professori James Hathawayn mukaan etenkin YK:n pakolaisjärjestelmässä olisi korjattavaa.

YK:n työtä viitoittavat pitkän aikavälin tavoitteet, jotka luotiin vuonna 2015 (Agenda 2030). Maailma muuttuu kuitenkin, ja siihen tulisi pystyä reagoimaan yhdessä. Uusi pääsihteeri Antonio Guterres on ottanut koko järjestön uudistamisen kautensa kolmen tärkeimmän tavoitteen joukkoon: konfliktien ehkäisyn ja kestävän kehityksen ohella hän haluaa saada uudistustyöhön vauhtia.

Kanadalaisella professori James Hathawaylla olisi pääsihteerille radikaaleja ehdotuksia YK:n uudistamiseksi, mitä tulee sen pakolaisjärjestelmään. Hathaway on johtavia pakolaisoikeuden asiantuntijoita maailmassa. Hän on viime aikoina ryhtynyt puhumaan siitä, että kansainvälinen järjestelmä pakolaisten auttamiseksi on tullut tiensä päähän, ja se on korjattava, ennen kuin se romahtaa. Pientä toivoa pakolaisasioissa antaa nyt se, että nykyinen YK:n pääsihteeri on entinen YK:n pakolaisvaltuutettu.

Hathaway soimii keskustelua pakolaiskriisistä: emme elä pakolaiskriisissä, vaan kansainvälisen auttamisjärjestelmän kriisissä. Vähän samaan tapaan lausui YK:n entinen pääsihteeri Ban Ki-Moon jo vuonna 2015: kyse ei ole pakolaiskriisistä vaan solidaarisuuden kriisistä.

Hathaway kuittaa puheet hallitsemattomasta pakolaistulvasta länsimaissa termillä ”bullshit” ja väittää, että pakolaisten määrä on maailmassa itse asiassa pysynyt varsin vakaana. Mutta muutosta on tapahtunut siinä, että pakolaiset ovat nykyään nimenomaan kehitysmaissa. Esimerkiksi Syyrian sodan seurauksena yli miljoona pakolaista pakeni naapurimaahan Libanoniin, jossa arviolta joka viides asukas on syyrialainen pakolainen.

 

Lapset varttuvat maailman pakolaisleireillä

YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) ei saa kiitosta James Hathawaylta. Miltei puolet maailman pakolaisista elää leireillä, joiden olot ovat usein epäinhimilliset. Yli 10 miljoonaa heistä on viettänyt siellä yli 17 vuotta. Kokonaisia sukupolvia varttuu leireillä, joissa lapset koulua satunnaisesti tai eivät lainkaan. Lapset ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi tai värvätyiksi lapsisotilaaksi tai ihmiskauppaan. Vain noin 100 000 ihmistä leireiltä saadaan vuosittain sijoitettua kiintiöpakolaisina uuteen maahan. (Tosin viime vuonna poikkeuksellisesti peräti 189 000 pakolaista sijoitettiin kiintiöpakolaisina).

Hathaway korostaa, että YK:n pakolaissopimus vuodelta 1951 on edelleen ajankohtainen, sitä ei tarvitse muuttaa. Mutta nykyisenkaltainen järjestelmä sopimuksen oikeuksien turvaamiseksi ei kyllä ollut mielessä, kun sopimusta solmittiin. Nykyjärjestelmä on kallis sekä ruokkii salakuljettajia ja ihmiskauppiaita. Muutos vaatii totaalisen ajattelutavan muutoksen sekä paljon poliittista tahtoa. Mutta voittajia olisivat hänen mukaansa kaikki, sekä valtiot että pakolaiset. Nykyiseen verrattuna systeemi tulisi halvemmaksi ja pakolaiset pääsisivät kiinni ihmisarvoiseen elämään nopeammin paettuaan konfliktin keskeltä.

Uusi systeemi purkaisi niin nykyiset pakolaisleirit kuin nykyiset turvapaikkajärjestelmätkin. Hathaway mukaan pakolaisleirien ylläpitoon menee YK:lta ja länsimailta jo yhtä paljon rahaa kuin pakolaisten vastaanottoon ja kotouttamiseen. Ainoastaan Britannia käyttää enemmän rahaa oman maansa pakolaistilanteen hoitamiseen kuin leirien rahoittamiseen. Kun pitkät kansalliset turvapaikkaprosessit vähenisivät, syntyisi valtavasti säästöä.

 

Pakolaiset voimavarana eikä taakkana

Suurinta osaa autettaisiin lähialueilla, mutta tarvittaessa jaettaisiin pakolaiset hallitusti ja oikeudenmukaisesti. Jokaiselle taattaisiin pääsy oikeudenmukaiseen turvapaikkaprosessiin, mutta se tapahtuisi ennen kuin hänet siirretään mihinkään. Pakolaiset eivät saisi valita, mihin asettuvat, mutta maat eivät myöskään voisi kieltäytyä ottamasta pakolaisia. Näin ihmiset eivät lähtisi hengenvaarallisille matkoille ja vaeltelemaan pitkiksi ajoiksi. Salakuljetus ja ihmiskauppa menettäisivät markkinansa, ehkä tosin myös monet lakimiehet, kun pitkittyneistä ja oikeuslaitosta rasittavista valitusprosesseista päästäisiin.

Olennaista uudessa pakolaispolitiikassa olisi myös pakolaisten kohtelu voimavarana eikä taakkana. Hyvä esimerkki tulee Ugandasta, jonka onnistunutta ja liberaalia pakolaispolitiikkaa on ihmetelty maailmalla. Uganda avasi työmarkkinat ja antoi vapaan liikkuvuuden pakolaisille. Pakolaiset työllistävät itse itsensä. Kaikki hyötyvät ja pakolaisista tulee tuottelias osa yhteisöjä ja yhteiskuntaa. (ks. esim. Independent 16.4.2017).

Hathawayn idean saattaminen toteuttamiskelpoiseksi maailmanlaajuisesti on kaukana. Mutta hänen tarkoituksensakin on ravistella ja ideoida.

Puolet maailman pakolaisista on lapsia. Viime vuonna vähintään 75 000 lasta jätti yksin turvapaikkahakemuksensa YK:n pakolaisjärjestön mukaan. Tuo luku vaikuttaa kovin pieneltä, sillä Eurostatin tilastojen mukaan pelkästään EU-maihin heitä tuli 63 300. Tilastot monen merkittävän maan osalta puuttuvatkin kokonaan (mm. USA, Venäjä, Etelä-Afrikka). Vuonna 2015 pelkästään Ruotsiin ja Saksaan heitä tuli yhteensä lähes 50 000.

Olisiko järjestelmä myös näille yksin kulkeville lapsille ja nuorille parempi? Ehkä niin moni perhe ei hajoaisi. Ehkä niin monen lapsen ei tarvitsisi kulkea yksin hakemassa turvaa?

Professori James Hathaway Michiganin yliopistosta piti pääpuheenvuoron 5.9. Helsingissä Ihmisoikeuskeskuksen ja Erik Castrén -Instituutin järjestämässä seminaarissa Making International Refugee Law Relevant Again: How to Move Beyond Crisis Thinking?

Tallenne seminaarista katsottavissa Eduskunnan sivuilla

Lisää maailman pakolaistilanteesta YK:n pakolaisjärjestön vuosikirjasta

Eurostatin tilastot 2016 EU:n alueelle ilman huoltajaansa tulleista turvapaikanhakijoista

Taina Martiskainen

Erityisasiantuntija

Taina työskentelee keskusliitossa erityisasiantuntijana.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Kommentointi on suljettu tälle artikkelille.