Lapsen kuulemisesta olosuhdeselvitystä tehtäessä on syytä laatia valtakunnalliset menettelyohjeet

Hallituksen esitys uudistetuksi lapsenhuoltolaiksi sisältää useita tervetulleita uudistuksia voimassa olevaan lapsenhuoltolakiin. Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan esitys vahvistaa yleisesti ottaen lapsen oikeuksia ja asemaa perheympäristössä sekä ottaa aiempaa paremmin huomioon erilaiset perhetilanteet.

Keskusliitto nostaa nyt annettavassa lausunnossa esille ne keskeisimmät huomiot, joihin se toivoo lakivaliokunnan kiinnittävän vielä erityistä huomiota asian jatkovalmistelussa. Tarkemmin keskusliiton esittämistä kannoista koskien uudistettavaa lapsenhuoltolakia sekä niiden perusteista voi lukea lapsenhuoltolain uudistamistyöryhmän muistiosta annetusta lausunnosta oikeusministeriölle (30.11.2017).

Lastensuojelun Keskusliiton keskeiset huomiot ja ehdotukset

• Kuten Lastensuojelun Keskusliitto on todennut jo lausunnossaan (30.11.2017) työryhmän mietinnöstä ja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudistetuksi lapsenhuoltolaiksi, keskusliitto kannattaa sitä, että lain tasolla tehdään näkyväksi vuoroasumisjärjestely, jota toteutetaan jo nyt tapaamisoikeutta koskevia säännöksiä soveltaen. Samalla keskusliitto painottaa, että vuoroasuminen voi monissa tilanteissa olla lapsen kannalta hyvä asia, mutta se ei ole siltikään kaikille perheille ja eri-ikäisille lapsille yleispätevä ratkaisu. Vuoroasumisesta päätettäessä on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso ja huomioitava, että kaikki lapset eivät kehity ikätasonsa mukaisesti.
• Keskusliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että ministeriöt valmistelevat viipymättä yhteistyössä muutosehdotukset voimassa olevaan etuuksia ja palveluita koskevaan lainsäädäntöön ja ohjeistukseen, jotta lapsen vuoroasuminen voidaan huomioida joustavasti myös palveluita ja etuuksia määritettäessä. Nykyiset elatusapuohjeet tulee uudistaa siten, että niissä huomioidaan myös vuoroasumisjärjestelyt.
• Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että esityksessä on vahvistettu lapsen oikeutta ylläpitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin. Lainsoveltajan harkintaa ohjaamaan LSKL esittää hallituksen esitykseen kuitenkin täsmennystä siitä, että mahdollisuutta lapsen ja tälle erityisen läheisen henkilön välisen tapaamisoikeuden vahvistamiseen tulisi käyttää vain silloin kun tapaamisten vahvistaminen harkitaan yksittäistilanteessa olevan tarpeen ja perusteltua lapsen edun kannalta.
• Siitä huolimatta, että hallituksen esityksessä on useassa kohdassa täsmennetty velvollisuutta lapsen osallisuuden järjestämisestä, LSKL:n näkemyksen mukaan olisi syytä laatia myös valtakunnalliset menettelyohjeet lapsen kuulemisen järjestämisestä. Keskusliitto nostaa erityisesti esille lapsen näkemysten selvittämisen osana olosuhdeselvityksen laatimista, sillä osallisuuden huomioimisessa on tältä osin havaittu ongelmia.
• Keskusliitto painottaa, että lapsen kuulemisen ja keskustelun suorittavan henkilön (sosiaaliviranomainen/tuomari) tulee olla aina lapsen kuulemiseen erotilanteissa koulutettu ja perehtynyt. Tämän varmistamiseksi keskusliitto ehdottaa, että asiasta otetaan nimenomainen maininta pykälätekstiin tai perusteluihin.

Lue koko lausunto pdf-muodossa: Lastensuojelun Keksusliiton lausunto lakivaliokunnalle (pdf)