Siirry sisältöön

Lastensuojelulain päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmässä on turvattava lapsen oikeusturvan toteutuminen

LSKL kannattaa hallituksen esitystä lastensuojelunlain 77 §:n 3 momentin tarkistamiseksi siten, että sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä olisi velvollisuus maksaa itsenäistymisvarat nuorelle jälkihuollon päättyessä, eli viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta.

Täysi-ikäisellä nuorella on oikeus hallinnoida omia varojaan ja lähtökohtaisesti myös itsenäistymisvarojen osalta tulee huomioida täysi-ikäisyyden vaikutukset varojen maksamiseen.

LSKL esittää huolensa siitä, että niille nuorille, joiden oikeus jälkihuoltoon on nykyisen lain mukaan päättynyt ei pystytä turvamaan heidän tarvitsemia palveluita.

Esityksessä ei myöskään käy ilmi, miten jälkihuoltoa tullaan kehittämään jatkossa. Tulevaisuudessa jälkihuoltoa on tarjottava entisestään laajemmalle joukolle nuoria, joten on tärkeää, että palveluita kehitetään myös sisällöllisesti.

Esityksessä ehdotetaan, että lastensuojelulaissa olevat viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin korjattaisiin viittauksiksi uuteen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Mainitun uuden lain voimaantulon myötä hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttuisi valitusluvanvaraiseksi myös lastensuojelulain mukaisissa asioissa.

Esityksessä todetaan, että oikeudenkäyntien kokonaiskesto lyhenisi niissä asioissa, joissa korkein hallinto-oikeus ei myöntäisi valituslupaa.

LSKL kannattaa lähtökohtaisesti toimia, joilla lyhennetään oikeusprosessien kestoa ja katsoo, että valituslupamenettelyn käyttöönottoa voidaan perustella siitä näkökulmasta, että se saattaa lyhentää lastensuojelua koskevien oikeudenkäyntien kestoa. Pitkittyneet käsittelyajat eivät tue lapsen edun toteutumista tuodessaan epävarmuutta lapsen arkeen.

Valituslupamenettelyn laajentaminen on kuitenkin ongelmallista lapsen ja perheen kokeman oikeudenmukaisuuden kannalta. Erityisesti tahdonvastainen huostaanotto lastensuojelulain mukaisena päätöksenä on vaikutuksiltaan merkittävä. Mahdollisuudella hakea muutosta vapaasti korkeimmasta hallinto-oikeudesta on turvattu se, että päätösten perustelut kestävät tarkastelun eri oikeusasteissa ja lapsen tilanne on arvioitu huolella.

Onkin tärkeää, että valituslupamenettelyn laajentuessa tilannetta seurataan ja arvioidaan lapsen ja perheen koetun oikeudenmukaisuuden ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta.

Hallinto-oikeuden käsittelyssä on madallettava suullisen käsittelyn kynnystä, mikäli valituslupamenettelyn laajentaminen toteutuu. On tärkeää, että hallinto- ja oikeuskäytäntöä lapsen kuulemisen ja mielipiteen selvittämisen osalta seurattaisiin, jotta voitaisiin varmistua, että lasten osallisuus toteutuisi asianmukaisesti heitä itseään koskevien asioiden käsittelyssä.

Hallinto-oikeuksille ja kuntien lastensuojelutyölle tulee turvata riittävät resurssit, jotta tarve muutoksenhakuun kaiken kaikkiaan vähenee. Lapsen edun näkökulmasta oikeusprosessin sujuvuus on ensi arvoisen tärkeää ja oikeusasteissa tulisi olla riittävät edellytykset ja resurssit käsitellä lastensuojeluasiat viivytyksettä. Lastensuojelun sosiaalityön riittävä henkilöstöresursointi vapauttaisi aikaa asiakastyöhön, loisi paremmat edellytykset valmistelutyöhön ja mahdollistaisi tilanteiden perusteellisempaan läpikäyntiin lapsen ja perheen kanssa.

Päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmän rakenteita on syytä arvioida kokonaisuudessa uudestaan lastensuojelun osalta. LSKL:n näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä oikeusministeriön kanssa tulee arvioida tarve erillisen asiantuntijaryhmän tai toimielimen asettamisesta täydentämään nykyistä päätöksentekojärjestelmää. Lapsen edun kannalta erillisen asiantuntijaryhmän perustaminen voidaan nähdä perusteltuna, sillä se takaisi lastensuojeluasioiden käsittelyssä erityisesti riittävän asiantuntemuksen.

Lue koko lausunto: Lastensuojelulain päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmässä on turvattava lapsen oikeusturvan toteutuminen_(pdf)