Hyppää sisältöön

Hyvän kasvatuksen ja huolenpidon toteutumista sijaishuollon arjessa syytä vahvistaa kaikin keinoin

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut lausuntonsa vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksesta hallituksen esitysluonnokseksi lastensuojelun vaativaa sijaishuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi.
Politiikka & Yhteistyö
Lastensuojelu
Lapsen oikeudet
Lausunnot ja kuulemiset
11.02.2021
Hyvän kasvatuksen ja huolenpidon toteutumista sijaishuollon arjessa syytä vahvistaa kaikin keinoin

Esitysluonnoksen keskeiset ehdotukset  

  • Esitysluonnoksessa ehdotetaan muun muassa säädettävän lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoituksesta 35 lasta/sosiaalityöntekijä vuodesta 2022 alkaen.  
  • Lapsen oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluihin pyritään vahvistamaan sekä määritellään vaativa sijaishuolto sote-palvelujen toiminnallisesti integroituna laitospalveluna.  
  • Erityisen huolenpidon jakson hoidollista ja kuntouttavaa sisältöä selkiytetään. Lisäksi erityisen huolenpidon jakson pituutta muutettaisiin siten, että siitä voisi päättää kerralla 90 vuorokaudeksi ja sitä voitaisiin jatkaa erityisistä syistä 90 vuorokauttaErityisen huolenpidon jakson järjestäminen keskitettäisiin valtion lastensuojeluyksiköihin, yksityisiin koulukoteihin sekä kunnan ja maakunnan omistamiin lastensuojelulaitoksiin.  
  • Rajoitustoimenpiteisiin on tehty muutoksia ja esityksessä rajoitustoimenpiteissä huomioidaan perustuslain 124 §:n mukainen julkisen vallan ja merkittävän julkisen vallan käyttö ja vahvistetaan lapsen oikeusturvaa. 
  • Esityksessä säädetään uusi laki valtion lastensuojelulaitoksista, ja täsmennetään valtion lastensuojeluyksiköiden tehtäviä vaativan sijaishuollon ja perusopetuksen integroituna palveluna. 

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto 

Hyvän kasvatuksen ja huolenpidon toteutumista sijaishuollon arjessa on syytä vahvistaa kaikin keinoinTäsmennys 4 a §:n on kannatettava. Sijaishuollon toimintakulttuurin kehittäminen ja lapsenoikeusperustaisuuden vahvistaminen vaatii oikeudellisen sääntelyn täsmentämisen lisäksi, ja ennen kaikkea, muita kansallisia toimenpiteitä: sijaishuollon kokonaisvaltaista kehittämistä.  

Lastensuojelun sosiaalityön asiakasmäärän lakisääteinen rajaaminen on välttämätöntä, jotta lastensuojelun sosiaalityö voi toteutua laadukkaalla tavalla ja asiakkaiden oikeusturva toteutuu. Mitoitus 35 lasta/sosiaalityöntekijä ei ole vielä riittävä.  Monen muun lakiehdotuksen pykälän käytännön toteutuminen riippuu siitä, millaisena sosiaalityön asiakasmäärä toteutuu. Mitoitus tulee asettaa tasolle, jolla voidaan turvata lastensuojelun laatu.

Lasten ja nuorten oikeus tarvitsemaansa hoitoon ei aina toteudu eikä ylisektorinen yhteistyö toimi. Haasteet ovat liittyneet erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä vammaispalveluihin.2  15 §:n ja 15a §:n täsmennykset koskien lapsen oikeutta saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut viivytyksettä ovat tarpeelliset. On kiinnitettävä huomiota myös lain toimeenpanoon ja siihen, miten ylisektorista yhteistyötä voidaan lisätä muilla keinoin.  Yhteistyön toteutuminen edellyttää muun muassa sektoreiden yksikanavaista rahoitusta, toimivia yhteistyön malleja ja palvelupolkuja sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja. 

Vaativa sijaishuolto määritellään 49 a §:ssä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisesti integroiduksi kokonaisuudeksiUudistuksessa on jäänyt pohtimatta, miten vammainen lapsi saa vaativan sijaishuollon yksikössä riittävästi tukea itsemääräämisoikeutensa vahvistamiseen sekä myös viimesijaisena keinona hänen tarpeisiinsa vastaaviin rajoitustoimenpiteisiin, jotka eivät välttämättä ole lastensuojelulain mukaisia vaan kehitysvammalain mukaisia. Huolena on myös, pystytäänkö niiden lasten ja nuorten tuen tarpeisiin vastaamaan, jotka hyötyisivät lastensuojelun ja psykiatrian osaamisen yhdistävästä yhdistelmälaitossijoituksesta. 

Erityisen huolenpidon keston pidentäminen vastaa paremmin lapsen kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Tällä hetkellä erityisen huolenpidon paikkaa saatetaan joutua odottamaan kohtuuttoman pitkään. On turvattava erityisen huolenpidon paikkojen saatavuus silloin, kun jaksolle on tarve. On myös panostettava niihin toimiin, joilla ennaltaehkäistään tarve siirtyä erityisen huolenpidon jaksolle. Lainsäädännöllisten täsmennysten lisäksi on tärkeää vahvistaa erityisen huolenpidon jakson aikana sovellettavien hoito- ja kuntoutusmenetelmien arviointia ja tutkimusta. 

Lastensuojelulain 11 luvun mukaisiin perusoikeuksien rajoituksiin ehdotetaan lukuisia muutoksia. Lain tulkintaan ja soveltamiseen liittyvää kansallista ohjausta on tehostettava ja selkiytettäväSijaishuollon ohjaukseen ja valvontaan tulee varata riittävät resurssit ja eri valvontaviranomaisten tekemän ohjauksen on oltava selkeää ja ristiriidatonta. Lasten tietoisuutta oikeusturvakeinoista on vahvistettava, ja heille sopivia tapoja tehdä epäkohtailmoituksia ja valituksia tulee kehittää. Oleellista on panostaa kansallisella tasolla sijaishuollon osaamisen vahvistamiseen, perus- ja ihmisoikeuksien syvälliseen ymmärtämiseen ja siihen, että sijaishuollon ammattilaiset tuntevat rajoitusten käytön yleiset edellytykset. 

Riittävän henkilöstön määrän turvaaminen lainsäädännöllisesti on ensisijaista sijaishuollon laadun vahvistamiseksi. Huolta herättää, ettei perustason ja vaativaan sijaishuoltoon esitetä laissa täsmennyksiä henkilöstön määrään. 

Lue koko lausunto Lausuntopalvelu.fi:n kautta: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksesta hallituksen esitysluonnokseksi lastensuojelun vaativaa sijaishuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi (lausuntopalvelu.fi)

Kommentit (0)

Sulje