Hyppää sisältöön

Lastensuojelun Keskusliitto: koronakriisin jälkihoidossa päähuomio tulee kiinnittää heikoimmassa asemassa oleviin

Politiikka & Yhteistyö
Lausunnot ja kuulemiset
22.10.2021
Lastensuojelun Keskusliitto: koronakriisin jälkihoidossa päähuomio tulee kiinnittää heikoimmassa asemassa oleviin

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022. Jaosto pyysi Keskusliiton näkemystä siitä, mitä toimia tarvitaan lasten ja nuorten heikentyneen oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen koronan jälkeen.

Talousarvioesityksessä on ensimmäistä kertaa tarkasteltu lapsiin kohdistuvia menoja kokonaisuutena (lapsibudjetointi). Lastensuojelun Keskusliitto kiittää hallitusta lämpimästi lapsibudjetoinnin edistämisestä. Lapsibudjetoinnilla tuotetaan tietoa siitä, millainen osuus julkisista varoista kohdennetaan lapsiin sekä siitä, ovatko määrärahat ja niiden kohdentuminen linjassa lapsen oikeuksien sekä lasten hyvinvoinnille asetettujen tavoitteiden kanssa.

Koronakriisi on vaarantanut lapsen oikeuksien toteutumisen – monet ongelmista olivat kuitenkin olemassa jo ennen pandemiaa

Lastensuojelun Keskusliitto toteaa lausunnossaan, että koronapandemia on ollut kriisi lapsen oikeuksille, kasvulle ja kehitykselle niin globaalisti kuin kansallisella tasolla. Kriisi on kohdistunut osaan lapsista merkittävästi voimakkaammin kuin toisiin, lasten etua ei ole päätöksenteossa aina systemaattisesti harkittu eikä lasten ja nuorten oma ääni ole riittävästi kuulunut heitä koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Keskusliitto huomauttaa, että esimerkiksi koulutuksen keskeisimmät haasteet eivät kuitenkaan liity koronakriisiin, vaan koulujen ja oppimistulosten eriarvoistumiseen sekä kouluverkon harvenemiseen. Myös esimerkiksi ongelmat mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on seikka, jota useat eri toimijat ovat tuoneet esiin jo ennen koronakriisiä.

Suurimmat vaikutukset kohdistuneet ennestään heikommassa asemassa oleviin

Koronakriisin haitallisten vaikutusten korjaamisessa päähuomio tulee kiinnittää siihen, että suurimmat vaikeudet kohtasivat jo ennestään heikoimmassa asemassa olevia. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi perheet, joissa vanhemmilla tai lapsilla on terveysongelmia, lastensuojelun asiakkaat ja pienituloiset lapsiperheet, joissa kriisiä pahensi ahdas asuminen ja tietotekniset puutteet.

Tuoreen kouluterveyskyselyn perusteella lapsilla ja nuorilla on merkittäviä ongelmia päästä tarvitsemiensa mielenterveyspalvelujen piiriin. Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä oppilas- ja opiskelijahuollon resurssien turvaamista ja vahvistamista. Tuleva siirtyminen hyvinvointialueisiin ei saa aiheuttaa näiden palvelujen saatavuuden heikkenemistä, eikä johtaa katkoksiin muissa lasten ja perheiden palveluissa.

Sekä nuorten vapaa-aikaa että sosiaalisia suhteita on korona-aikana rajoitettu merkittävästi. Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvänä ns. harrastamisen Suomen mallin etenemistä ja sille osoitettua rahoitusta, mutta esittää huolensa rahoituksen riittävyydestä asetettuun tavoitteeseen nähden.

Korona-ajasta voi löytää myös paremman hyvinvoinnin rakennusaineita

Koronakriisin jälkihoidossa on huomioitava myös se, että poikkeusaika etäopetuksineen oli osalle lapsista hyvää aikaa. Koulun toiminnan ja tilojen muokkaaminen saatujen kokemusten perusteella auttaa poikkeusajasta hyötyneitä pitämään kiinni kriisin tuomista hyvistä asioista. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat lisäksi, että kokemus opettajilta saadusta hyvästä kohtelusta on kehittynyt myönteiseen suuntaan myös korona-aikana.

Koronakriisin jälkihoito ei luo pelkästään paineita kasvattaa julkisia menoja, jos kriisin kokemukset digipalveluista osataan hyödyntää. Lisäksi valtiolla on nyt mahdollisuus edistää lasten hyvinvointia myös työnantajan roolissa ottamalla käyttöön mahdollisimman hyvin monipaikkaisen työn perheystävälliset käytännöt.

Lue koko lausunto: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 (pdf)

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje