Perusterveydenhuollon hoitotakuun muutokset parantaisivat lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta

Lastensuojelun Keskusliitto (LSKL) on antanut lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta. Lakiluonnoksessa tiukennettaisiin mm. hoitoon pääsyn määräaikoja. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään siitä, kun on tehty arvio hoidon tarpeesta.

Lakiluonnoksessa esitetty seitsemän vuorokauden määräaika koskisi hoitotapahtumia, jotka liittyvät sairastumiseen, vammaan, pitkäaikaissairauden vaikeutumiseen, uusien oireiden esilletuloon tai toimintakyvyn alenemiseen. Laissa säädettäisiin myös hoitoon pääsystä silloin, kun palvelu ei ole tämän määräajan piirissä. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Hoitotakuun tiukennus tulisi voimaan 1.4.2023. Hoitoon pääsyä koskeva sääntely koskisi myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja vankiterveydenhuollon sairaanhoitopalveluita. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräaikaan ei lakiluonnoksessa ehdoteta muutoksia.

Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa esitystä ja yhtyy sen keskeisiin tavoitteisiin. Lakiesitys parantaisi lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta ja helpottaisi hoidon piiriin pääsyä erityisesti matalamman tulotason perheillä. Perusterveydenhuollon vahvistamisella on useita lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia. Keskusliitto pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveyspalvelussa vahvistetaan perustason palveluja sekä ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja. Varhainen vastaaminen avuntarpeeseen on lapsen etu ja se vahvistaa perheen omia voimavaroja selviytyä tilanteesta. Esitys on osa kokonaisuutta, jonka keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Lapsen sairastamiseen liittyy erityisiä piirteitä ja siksi lapsi on huomioitava perusterveydenhuollossa eri tavalla kuin aikuinen. Lapsen kohdalla hoidon kiireellisyyden arviointi on tavallistakin vaikeampaa ja hänen hoivaan pääsynsä on aikuisen ymmärryksen varassa. Lapsen sairastuessa asiakkaana onkin helposti enemmän tai vähemmän koko perhe. Mukaan astuvat myös kysymykset vanhemman työn ja perheen yhteensovittamisesta. Vanhemmat ovat kaikista näistä syistä valmiita maksamaan joustavuudesta ja nopeasta hoitoon pääsystä yksityisten sairausvakuutusten muodossa, mikäli perheen taloudellinen tilanne sen sallii. Lapsen oikeuksien näkökulmasta yksityisten sairausvakuutusten takaaman hoidon tasoa vastaava hoito olisi turvattava kaikille perheille tulotasosta ja sairastavuudesta riippumatta.

Lakimuutoksessa on otettava laajasti huomioon lapsiperheiden yhdenvertaisuus ja lapsivaikutusten arviointi. Lain jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstöresurssin riittävyyteen ja selvitettävä lain mahdolliset seurannaisvaikutukset myös muiden ammattihenkilöiden kuin lääkärien ja sairaanhoitajien riittävyyteen, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukseen koulutetun henkilöstön määrä on rajallinen jo ennestään henkilöstöpulasta kärsivällä alalla.

Lakiesitys ei myöskään sisällä odotetun terapiatakuun (KAA 10/2019) toteuttamista. Terapiatakuu yhdistettynä hoitotakuuseen turvaisi nuorten mielenterveyspalvelut riittävän tehokkaasti. Keskusliitto esittää, että lain jatkovalmistelussa terapiatakuu liitetään osaksi hoitotakuuta ja ripeä pääsy kuntoutukseen turvattaisiin myös lääketieteellistä arviota vaativissa tapauksissa.

Lue koko lausunto: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto hallituksen esityksestä perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta (pdf)