Tietosuoja-asetuksen toimeenpano on tasapainoilua lapsen suojelun ja osallistumisoikeuden välillä
Lastensuojelun Keskusliitto näkee ongelmana, että vaikka tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki liittyvät hyvin oleellisesti lasten oikeuksiin, kokonaisvaltaista viitekehystä ja toimintastrategiaa lapsen oikeuksiin liittyen ei ole uudistuksen yhteydessä pohdittu.
Lastensuojelun Keskusliiton lausunto
Yhtenä tietosuoja-asetuksen tavoitteena on ollut parantaa lasten suojaa henkilötietojen käsittelyssä. Lasten oikeudet korostuvat tietosuoja-asetuksessa paitsi 8 artiklassa (Tietoyhteiskunnan palveluihin liittyvään lapsen suostumukseen sovellettavat ehdot) lisäksi useassa tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kohdassa sekä muissa artikloissa. Tietosuoja-asetuksen mukaisesti ”erityisesti lasten henkilötietoja on pyrittävä suojaamaan, koska he eivät välttämättä ole kovin hyvin perillä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä, seurauksista, asianomaisista suojatoimista tai omista oikeuksistaan” (johdanto 38 kohta). Esimerkiksi kaikessa lapsiin kohdistuvaa tietojenkäsittelyä koskevassa tiedotuksessa ja viestinnässä on käytettävä niin selkeää ja yksinkertaista kieltä, että lapsen on helppo ymmärtää sitä (johdanto-osan perustelukappale 58; myös 12 artikla ja 40 artikla). Lapsiin kohdistuvaa profilointi on kielletty (johdanto 38 ja 71 kohta; 4(4) artikla). Lisäksi lapset hyötyvät tietosuoja-asetuksen selkeämmästä oikeudesta tulla unohdetuksi (17 artikla ”Oikeus tietojen poistamiseen”; johdannon 65 kohta).
LSKL näkee ongelmana, että vaikka tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki liittyvät hyvin oleellisesti lasten oikeuksiin, kokonaisvaltaista viitekehystä ja toimintastrategiaa lapsen oikeuksiin liittyen ei ole uudistuksen yhteydessä pohdittu. Näin on tehty esimerkiksi Ruotsin komiteamietinnössä Ny dataskyddslag Kompletterande bestämmelser till EU:s dataskyddsförordning (SOU 2017:39). LSKL pitää tärkeänä, että myös muut asiat kuin ikärajan asettamiseen liittyvät kysymykset nousevat keskusteluun ja uudistuksen yhteydessä luodaan lapsen oikeuksiin perustuva toimintasuunnitelma velvoitteiden toteuttamiseksi. Ikärajan asettamiseen vaikuttavat muun muassa, miten selkeää tietoa palveluista ja niiden ehdoista lapsille tarjotaan, millaista neuvontaa lapset saavat, miten valvonta toimii sekä lapsille ja vanhemmille sekä lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille tarjottu mediakasvatus.
Kommentit (0)