Hyppää sisältöön

Tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaissa on turvattava sijaishuollon laatu riittävällä ja ennakkoon tehtävällä ohjaus- ja valvontatyöllä

Politiikka & Yhteistyö
Lausunnot ja kuulemiset
11.04.2022
Tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaissa on turvattava sijaishuollon laatu riittävällä ja ennakkoon tehtävällä ohjaus- ja valvontatyöllä

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaiksi.

Esitysluonnoksen keskeiset ehdotukset

Esityksen tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan ja potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palveluntuottajan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Laissa säädettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien, valtion ja hyvinvointialueen valvonnasta sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. Lakia ei sovellettaisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen vastikkeettomaan tuottamiseen. Palveluntuottajan käsitettä käytettäisiin kuvaamaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia tahoja niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto

Keskusliitto pitää tärkeänä nykyisten päällekkäisten ohjaus- ja valvontatehtävien purkamista ja korostaa epäselvien vastuusuhteiden selkeyttämisen tärkeyttä. Oleellista laadukkaan lastensuojelun varmistamisessa on osaltaan tehokas ohjaus ja valvonta. Erityisesti ennakollinen ohjaus- ja valvontatyö on tärkeää, sillä pelkkä reaktiivinen epäkohtien osoittaminen ja havaitseminen ei riitä turvaamaan sijaishuollon laatua. Ohjaukseen ja valvontaan liittyvät rakenteelliset- sekä resurssipuutteet heikentävät merkittävällä tavalla lasten oikeusturvan toteutumista sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista lapsen oikeutta suojeluun ja huolenpitoon.

Keskusliitto pitää esityksen tavoitetta edistää palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja valvontaviranomaisen välistä yhteistyötä tärkeänä. Palveluntuottajia koskevien tietojen kerääminen yhteen rekisteriin selkeyttää ja yhdistää tällä hetkellä hyvinkin hajallaan olevan tiedon sote-palveluntuottajista.

Keskusliitto kuitenkin huomauttaa, että lastensuojelun sijaishuoltopaikkamuodot jäävät valvonnan suhteen keskenään eri asemaan. Esityksen mukaan toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvonta jää lain soveltamisalan ulkopuolelle. Keskusliitto on jo aiemmin nostanut esiin, että keskustelua perhehoidon ohjauksesta ja valvonnasta kaivataan, sekä myös selkeää linjausta siitä, miten lasten yhdenvertaiset oikeudet hyvään sijaishuoltoon ja sen seurantaan turvataan valtakunnallisesti. Keskusliitto korostaa, että sosiaalityöntekijöiden vastuulla olevien asiakasperheiden suuri määrä vaikeuttaa sijaishuollon valvontaa. Keskusliitto korostaa, että asiakasmitoitus on yhä – myös vuoden 2024 jälkeen -liian korkea. Keskusliitto on ehdottanut asiakasmääräksi korkeintaan 25 lasta/sosiaalityöntekijä.

Esityksen mukainen palveluntuottajan toimittamiin tietoihin perustuva palveluntuottajaksi rekisteröiminen on varsin kevyt tapa varmistaa palveluntuottajan toimintaedellytykset. Esityksen mukaan valvontaviranomaisen on kuitenkin tarkastettava uusi sairaala ja vaativaa sosiaalihuoltoa tuottava palveluyksikkö ennen palveluyksikön rekisteriin merkitsemistä.  Epäselväksi kuitenkin jää, tehdäänkö tarkastuskäynti aina kaikkiin uusiin lastensuojelulaitoksiin ja ammatillisiin perhekoteihin, vai vain joihinkin paikkoihin.  Keskusliitto painottaa, että lastensuojelun sijaishuollossa erityisen tärkeää on ennakollinen ohjaus- ja valvontatyö. Etukäteen tehtävä tarkastuskäynti tulee kohdistaa kaikkiin lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoaviin palveluyksikköihin, riippumatta siitä onko kyseessä laitos vai ammatillinen perhekoti.

Esityksessä on useita omavalvontaa painottavia ja vahvistavia kohtia. Keskusliitto kannattaa, että palvelunjärjestäjältä ja palveluntuottajalta edellytetään kattavia omavalvontaohjelmia- ja suunnitelmia, sekä niiden julkaisua julkisessa tietoverkossa. Erittäin hyvä on, että omavalvontaohjelman seurannassa tulisi ottaa huomioon asiakkaiden, potilaiden sekä heidän omaisten ja läheisten, sekä myös palveluyksikön henkilön kokemuksia. Myös työntekijän velvollisuus ilmoittaa epäkohdan korjaamatta jättämisestä on hyvä. Epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta keskusliitto toteaa, että vaatimus välittömästä korjauksesta on perusteltua kaikissa tilanteissa, sillä kyseessä on haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyvinvoinnille merkittävistä palveluista.

Keskusliitto painottaa, että lapsen osallisuusoikeus on YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen yksi keskeinen pääperiaate. Lasten tietoisuutta oikeusturvakeinoista on vahvistettava, ja heille sopivia tapoja epäkohtailmoitusten ja valitusten tekemiseksi tulee kehittää kansallisesti. Viimeisten vuosien aikana tietoon tulleet lukuisat epäkohdat lastensuojelun sijaishuoltopaikkojen toiminnassa kuitenkin vahvistavat käsitystä siitä, että omavalvonta on pettänyt useassa kohdin, eikä se ole turvannut riittävästi lasten ja nuorten hyvää ja lainmukaista sijaishuoltoa. Esitys, että Valviralla olisi oikeus asettaa valvontaan liittyvät toimenpiteet kiireys- ja tärkeysjärjestykseen asiakas- ja potilasturvallisuuden tai muiden seikkojen sitä edellyttäessä, on perusteltu. Varsinkin lastensuojelun sijaishuollossa on kyse erittäin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hoidosta ja hyvinvoinnista.   Keskusliitto katsoo, että ohjaus- ja arviointikäynti tai tarkastus lastensuojelulain mukaiseen sijaishuoltopaikkaan tulee tehdä ensisijaisesti henkilökohtaisesti. Tarkastuskäynneillä tulee myös kiinnittää huomiota siihen, että lapsilla on mahdollisuus luontaisella ja heille ominaisella tavalla tuottaa tietoa.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje