Hyppää sisältöön

Henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta -yleissopimuksen varaumaa on lapsen edun kannalta perusteltava paremmin

Politiikka & Yhteistyö
Lapsen oikeudet
Lausunnot ja kuulemiset
29.03.2022
Henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta -yleissopimuksen varaumaa on lapsen edun kannalta perusteltava paremmin

Lastensuojelun Keskusliitto keskittyy lausunnossaan ehdotukseen tehdä varauma yleissopimuksen edellytyksestä kumota adoptio silloin, kun sen taustalla on tahdonvastaisen katoamisen tilanne. Keskusliitto kiinnittää erityisesti huomiota varauman perusteluihin ja siihen, miten lapsen etu on huomioitu esityksessä.

Lastensuojelun Keskusliitto on jättännyt ulkoministeriölle lausuntonsa hallituksen esityksestä kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi ja saatettavaksi voimaan kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta New Yorkissa 20.12.2006 tehty kansainvälinen yleissopimus. Voimaansaattaminen tehtäisiin vakiomuotoisella voimaansaattamislailla. Lisäksi säädettäisiin rangaistavaksi tahdonvastaisen katoamisen toteuttaminen ja tehtäisiin uudesta rikoksesta aiheutuvat eräät muutokset rikoslainsäädäntöön.

Keskusliitto painottaa, että kansainvälinen yleissopimus kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta (jatkossa ICPPED) on tärkeä ihmisoikeussopimus. Lastensuojelun Keskusliitto keskittyy lausunnossaan ehdotukseen tehdä varauma yleissopimuksen edellytyksestä kumota adoptio silloin, kun sen taustalla on tahdonvastaisen katoamisen tilanne. Keskusliitto kiinnittää erityisesti huomiota varauman perusteluihin ja siihen, miten lapsen etu on huomioitu esityksessä.

Esityksen mukaan Suomi tekisi adoption kumoamisen osalta varauman, sillä Suomen adoptiolaissa ei ole mahdollisuutta adoption kumoamiseen. Esitys perustelee varaumaa sillä, että adoption pysyvyyden katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Suomessa painopiste on adoption ennakkovalvonnassa ja jälkivalvonnan mahdollisuudet ovat rajalliset jo senkin vuoksi, että adoption kumoaminen lapsen taustassa havaittujen seikkojen vuoksi olisi usein lapsen edun vastainen toimenpide.

Keskusliitto painottaa, että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapseksiottamisessa lapsen edun on oltava kaikessa tärkeimpänä huomioon otettava seikka. Lapsen etu määrittyy yksittäisen lapsen kohdalla tilanne- ja tapauskohtaisesti ja arviointiin sisältyy aina myös tulkintaa. Adoptiotilanteet ovat yksilöllisiä ja arvioitaessa lapsen etua, voi yksittäisen lapsen etu olla ristiriitainen lasten yleisen edun kanssa. Mahdolliset ristiriidat on ratkaistava tapauskohtaisesti.

Ehdotetun varauman tekstin muotoilussa todetaan, että varauma on tarpeen lapsen edun tapauskohtaisen harkinnan varmistamiseksi, mutta esityksessä ei kuitenkaan ole nähtävissä, että lapsen edun tapauskohtaisen harkinnan toteutumista varauman johdosta olisi varsinaisesti arvioitu. Esityksessä jää näin ollen epäselväksi, että miten varauma varmistaa lapsen edun tapauskohtaista harkintaa paremmin kuin ICPPED:n ratifioiminen ilman varaumaa.

ICPPED:ssä edellytetään, että sen jäsenvaltioilla on oltava käytössään oikeudelliset menettelyt, joiden avulla adoptio- tai sijoittamismenettely voidaan tutkia ja tahdonvastaiseen katoamiseen perustunut lasten adoptio tai sijoittaminen voidaan tarvittaessa kumota. Artiklan muotoilu siis jättää harkinnanvaraa sen suhteen, tulisiko adoptio kumota. Esitetty varauma vastaa Suomen adoptiolainsäädäntöä, mutta kun on kyse lapsen edun toteutumisesta, tulisi selkeästi ja yksiselitteisesti perustella, millä tavoin valittu ratkaisu toteuttaa lapsen etua paremmin kuin muut vaihtoehdot. Keskusliitto huomauttaa, että esityksen perusteluiden mukaan kyse ei ole lapsen edun tapauskohtaisen harkinnan varmistamisesta, vaan nimenomaan tapauskohtaisen harkinnan estämisestä varaumalla.

On olennaista huomioida, että adoptiossa ainoastaan lapsella on oikeuksia, ja tilannetta tulee arvioida vain hänen etunsa ja oikeuksiensa kautta. Tässä kohtaa on merkityksellistä nähdä erot yksittäisen lapsen edun ja lasten yleisen edun välillä. Nyt kyse on siitä, miten lapsen edun tapauskohtainen harkinta todella parhaiten varmistetaan.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje