Siirry sisältöön

Nuoret: sopiva ikä muuttaa kotoa on 18 vuotta 

Viisi kappaletta piirrettyjä nuorten kasvokuvia

Suurin osa Suomessa asuvista nuorista oppii jo kotona itsenäiseen asumiseen liittyviä taitoja ja saa riittävästi tukea elämän valinnoissaan. Kaikilla tämä ei silti toteudu. Nuoret toivovat, että koulussakin harjoiteltaisiin enemmän itsenäistymiseen liittyviä taitoja. Erityisesti raha-asiat huolettavat heitä. 

Nuoret pitävät kahdeksaatoista ikävuotta sopivana aikana muuttaa pois lapsuudenkodista. Tämä selviää Lastensuojelun Keskusliiton tuoreesta selvityksestä Ensiaskel tulevaisuuteen – 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumisesta. Tyttöjen ja poikien vastaukset eroavat toisistaan hieman: tyttöjen mielestä sopiva ikä on 17,8 vuotta ja poikien mielestä 18,3. Ruotsia äidinkielenään puhuvien kohdalla luku on hieman korkeampi (18,5) kuin suomenkielisillä (18,1).  

Käytännössä nuoret muuttavat kotoa hieman vanhempina, vaikka Suomessa itsenäistytäänkin varhain verrattuna muuhun Eurooppaan. Eurostatin mukaan keskimääräinen lapsuudenkodista muuttamisikä oli vuonna 2019 Suomessa 21,8 vuotta ja koko Euroopassa 26,2 vuotta. 

– Pitää olla riittävät valmiudet, ennen kuin muutto omaan kotiin tapahtuu. Pitää saada tarpeeksi taitoja koulusta ja kotoa, jotta itsenäinen eläminen onnistuu, kiteyttää eräs vastaajista. 

Nuoret joutuvat varsin varhain tekemään elämänsä kannalta merkittäviä valintoja, esimerkiksi toisen asteen opintoihin siirtyessään, ja heille on tärkeää saada niihin tukea aikuisilta. Suurin osa (94 %) nuorista kokeekin saavansa kotoa tukea valintojen tekemiseen. Kaikille kuitenkaan lapsuuden olosuhteet eivät tarjoa riittäviä valmiuksia itsenäistä elämää varten. 

– Meidän olisi tärkeää pystyä tunnistamaan ne nuoret, jotka eivät saa kotoaan riittävästi eväitä itsenäiseen elämään, ja yhteiskuntana pystyttävä tarjoamaan sitä tukea, jota he tarvitsevat, sanoo erityisasiantuntija Ira Custódio. Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus itsenäistyä ja tavoitella unelmiaan. Näin voidaan ehkäistä osattomuuden kokemuksen siirtymistä sukupolvelta toiselle.  

Itsenäisen asumisen edellytyksinä nuoret pitävät esimerkiksi sitä, että toimeentulo on kunnossa, opinnot sopivassa vaiheessa, on löytynyt työpaikka ja budjettiin sopiva asunto. Nuoria huolettavat erityisesti rahaan liittyvät asiat. Järkevää rahankäyttöä opitaan kotona harvemmin kuin esimerkiksi ruoanlaittoa ja siivousta. 92 % nuorista kertoo oppivansa kotona itsenäiseen asumiseen liittyviä taitoja, 88 % järkevää rahankäyttöä. Moni nuori toivoo, että kouluissa harjoiteltaisiin nykyistä enemmän itsenäistymiseen liittyviä taitoja. 

Kaikilla ei välttämättä ole hyvät kotiolot, joten voisi kehittää yhteiskunnallista tukiverkkoa, jotta kaikilla olisi hyvät mahdollisuudet pärjätä itsenäisesti, huomauttaa eräs selvitykseen osallistunut 16-vuotias nuori. 

Oppilaitosverkon harvenemisen myötä osa nuorista joutuu pohtimaan jo toiselle asteelle siirtyessään, onko valmis muuttamaan vanhempiensa luota. 60 % nuorista näkee, että toinen aste pitäisi voida suorittaa vanhempien luona asuen. 53 % vastaajista kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä 18 vuoteen, 17 % vastustaa sitä. Lähes kolmasosa nuorista ei ollut asiasta samaa eikä eri mieltä, mikä voi kertoa siitä, ettei asiaa tunneta riittävästi. Uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa tulisikin huolehtia siitä, et nuorille itselleen tarjotaan riittävästi tietoa ja heidän näkökulmiaan kuullaan. 

Lastensuojelun Keskusliiton tuore selvitys Ensiaskel tulevaisuuteen 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumisesta on julkaistu verkossa 4.8.2020. Selvitystä varten haastateltiin puhelimitse 1 005 nuorta, jotka olivat täyttäneet 16 vuotta vuonna 2019. Haastattelut toteutti Feelback Group. 

Tutustu myös selvityksen visuaaliseen tiivistelmään.

Lisätietoja:  

Ira Custodio

Ira Custódio

Erityisasiantuntija


050 591 8525

Työskentelen lapsen oikeuksien sekä lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntijana ja teen näihin liittyvää vaikuttamistyötä. Minua kiinnostavat erityisesti toimintatavat ja ratkaisut, jotka mahdollistavat jokaiselle lapselle hyvän elämän ja kasvun.