Siirry sisältöön

Politiikkaa tulisi tehdä lapsen etu edellä

Lastensuojelun Keskusliitto aloittaa uuden Politiikkasuosituksia-julkaisusarjan, joka tarjoaa ohjeita ja suosituksia lapsimyönteiseen päätöksentekoon. Sarja tarjoaa myös oivallista taustatietoa esimerkiksi politiikan toimittajille.

Ensimmäiset politiikkasuositukset käsittelevät varhaiskasvatusta, maahanmuuttajalasten oikeuksia sekä lastensuojelua. Lastensuojelun Keskusliitto tavoittelee tilannetta, jossa yhteiskunnassa otetaan lapsen oikeudet täysimääräisesti huomioon ja niitä kunnioitetaan sekä päätöksenteossa että arjen tasolla. Vaikuttamistyönsä tueksi keskusliitto tekee politiikkasuosituksia, jotka perustuvat aina tutkittuun tietoon ja asiantuntija-arvioihin. Ensimmäiset kolme politiikkasuositusta on nyt julkaistu.

Jatkossa politiikkasuosituksia laaditaan muutama vuodessa ja ne pureutuvat aina kokonaisvaltaisesti johonkin lasten tai lapsiryhmien hyvinvointiin vaikuttavaan kysymykseen.

Varhaiskasvatuksen laadusta on pidettävä kiinni

Varhaiskasvatusta koskevissa uudistuksissa tulisi aina lähteä siitä, että lapsen etu toteutuu. Viime aikaisissa säädösmuutoksissa näin ei ole ollut. On lyhytnäköistä leikata varhaiskasvatuksesta, sillä tutkimustenkin mukaan laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoamat edut sekä yksittäisen lapsen kasvulle ja kehitykselle että koulutukselliselle tasa-arvolle ja hyvinvointierojen pienentämiselle yhteiskunnassa ovat kiistattomat.

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kaipaa pitkäjänteisyyttä valtakunnallisesti ja kuntatasolla. Varhaiskasvatuslain puutteet on korjattava pikimmiten ja lapsen subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettava.

Politiikkasuositus 1/2019: Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset kehitystarpeet >>

Lasten oikeudet on huomioitava maahanmuuttopolitiikassa

Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on osunut erityisen kipeästi ilman huoltajaa maahan tulleisiin lapsiin, jotka kokevat yksinäisyyttä ja irrallisuutta sekä ikävöivät perheitään. Lapsella on perustavanlaatuinen oikeus elää perheensä kanssa. Silti Suomi on johdonmukaisesti kiristänyt perheenyhdistämissäännöksiä jo vuosien ajan.

Vuonna 2016 perheenyhdistämisen ehdoksi lisättiin vielä kohtuuton toimeentulovaatimus, joka koskee myös suojelua saavia alaikäisiä lapsia. Turvapaikkaa yksin hakevalla lapsella on oikeus valtion erityiseen suojeluun. Vuonna 2015 tulleet lapset ja nuoret ovat nyt aikuistumassa ja kotoutumassa, ja on aika tehdä tarpeellisia korjausliikkeitä. Näistä lapsista huolehtimiselle tulee luoda yhtä vahvat rakenteet kuin muillekin kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille. Edustajajärjestelmä tulee saattaa kuntoon ja perheenyhdistäminen tehdä jälleen mahdolliseksi lapsille. Perhe auttaa kotoutumaan, ja siitä erossa oleminen aiheuttaa stressiä ja voi lisätä syrjäytymisriskiä.

Politiikkasuositus 2/2019: Ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten oikeudet on turvattava>>

Lastensuojelu on hyvinvointivaltion kuumemittari

Lastensuojelutyön vaikutukset ulottuvat pitkälle: se voi vaikuttaa ylisukupolvisen huono-osaisuuden kasautumiseen − tai katkaisemiseen. Lastensuojelun suurin asiakasmäärän kasvu viime vuosina on kohdistunut teini-ikäisten perheisiin, joita auttavia palveluja on kehitettävä ja lisättävä. Sijoitettujen lasten vanhemmilla on muita enemmän esimerkiksi toimeentuloon ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä kuormittavia tekijöitä. Siksi lapset on huomioitava myös aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu saadaan taittumaan satsaamalla sekä ehkäiseviin että korjaaviin palveluihin. Yhteiskuntamme on uskallettava investoida vahvemmin siihen, että lapset ja perheet tulevat autetuiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös sijaishuollon ja sijoituksen jälkeisen tuen on oltava laadukasta ja vaikuttavaa, sekä lapsille itselleen että heidän vanhemmilleen.

Politiikkasuositus 3/2019: Laadukkaan lastensuojelun edellytykset on turvattava >>

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, miia.pitkanen@lskl.fi, 040 744 6505