Jatkuvat muutokset ja henkilöstöpula heikentävät varhaiskasvatuksen laatua

Varhaiskasvatusta on kehitetty viime vuosina aktiivisesti ja muun muassa lapsen subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu ja lapsen oikeutta tukeen vahvistettu. Näiden tarpeellisten muutosten toimeenpanolle tulee nyt turvata riittävä aika ja resurssit. Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus, johon yhteiskuntamme tulee investoida.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä, edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja kaventaa hyvinvointieroja. Erityisenä huolena varhaiskasvatuksessa on pätevän henkilöstön saatavuus. Jotta varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa laadukkaasti, on huomiota kiinnitettävä sekä lapsiryhmien kokoon ja pysyvyyteen että osaavaan ja koulutettuun henkilökuntaan.

Henkilöstöpulan ratkaisemiseksi tarvitaan konkreettisia ratkaisuja, kuten suunnitelma eri tutkintokoulutusten koulutusmääriksi sekä joustavien täydennyskoulutusmahdollisuuksien ja koulutuksen rahoituksen turvaamiseksi. Myös alan palkkaukseen sekä työolosuhteisiin ja sijaisjärjestelyihin on kiinnitettävä huomiota.

Laadukas varhaiskasvatus on perheiden näkökulmasta houkutteleva vaihtoehto, kun taas laatuongelmat, liian suuret ryhmäkoot sekä henkilökunnan suuri vaihtuvuus heikentävät sen kiinnostavuutta. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota ihmissuhteiden pysyvyyteen sekä toiminnan ennakoitavuuteen ja jatkuvuuteen. Nämä ovat lasten hyvinvoinnin kannalta keskeisen tärkeitä seikkoja. Laadukas varhaiskasvatus on sekä lapsen oikeus että yhteiskunnan etu.

Lastensuojelun Keskusliiton päivitetty politikkasuositus tarjoaa kattavan katsauksen varhaiskasvatuksen ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.  Keskusliitto pitää tärkeänä, että:

• Varhaiskasvatuslain laadukas toimeenpano varmistetaan.
• Pätevän henkilöstön riittävä määrä varhaiskasvatuksessa turvataan.
• Lapsilla on arjessaan ihmissuhteiden pysyvyyttä ja toiminnan ennakoitavuutta.
• Lapsen ja perheiden tukea toteutetaan monialaisena yhteistyönä.
• Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vaikutukset arvioidaan huolella.
• Varhaiskasvatuksessa huomioidaan lasten monimuotoistuva arki.

Lastensuojelun Keskusliitto on päivittänyt varhaiskasvatusta koskevan politiikkasuosituksensa. Keskusliiton politiikkasuositukset perustuvat aina tutkittuun tietoon ja asiantuntija-arvioihin ja kuvaavat helposti lähestyttävällä tavalla lasten hyvinvointiin vaikuttavia kysymyksiä.

Fakta: Varhaiskasvatus vuonna 2022

• Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on Suomessa kasvanut. Vuosien 2010 ja 2019 välillä 3–5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousi 73 prosentista 85 prosenttiin. 2020-luvulla kasvu on taittunut. Suomi jää edelleenkin EU:n tavoitteesta varhaiskasvatuksen osallistumisasteelle.
• Pitkän ajan kuluessa kehittynyt henkilöstöpula on kärjistynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla. Pulaa on ennen kaikkea pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista.
• Vanhempainliiton kyselyn mukaan 44 % vanhemmista kertoo henkilöstön kiireen ja kuormituksen näkyvän lapsen päiväkodissa muun muassa henkilökunnan väsymisenä ja uupumisena.
• Varhaiskasvatuksen käyttöasteen optimointi yhdistettynä suhdeluvun sääntelyyn päiväkotitasolla on paikoin johtanut siihen, että henkilöstön poissaoloja hoidetaan siirtämällä aikuisia tai lapsia ryhmästä toiseen.
• Jokaisen lapsen oikeus saada tarvitsemansa tuki vahvistui 1.8.2022, kun varhaiskasvatuslain muutos astui voimaan.  Muutoksen myötä varhaiskasvatukseen luodaan kansallisesti yhdenmukainen tuen malli, joka sisältää yleisen, tehostetun ja erityisen tuen. Myös yksityisillä varhaiskasvatuksen tuottajilla on jatkossa velvoite tuen tarjoamiseen.
• Käynnissä on parhaillaan kokeilu kaksivuotisesta esiopetuksesta. LSKL:n mukaan kokeilun vaikutukset on arvioitava ennen johtopäätösten tekoa. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen kokonaismallia ei rikota; varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tulee jatkossakin muodostaa eheä kokonaisuus.
• Varhaiskasvatuksessa tarvitaan aiempaa enemmän osaamista lasten monimuotoisen arjen ja erilaisten perhetilanteiden huomioimiseen. Vuoden 2021 lopussa kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatusikäisistä 21,8 % oli muita kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia.

Tutustu julkaisuun:

• Julkaisu: Politiikkasuositus: Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Kaisu Muuronen, kaisu.muuronen@lskl.fi, p. 050 569 6697
Erityisasiantuntija Sonja Falk, sonja.falk@lskl.fi, p. 040 149 0050